Kategoria: LA VIDA EN SOL

  • PÄÄSIÄINEN ESPANJASSA – Tuhansia kiloja ja 150 kantajaa


    Katolisen kirkon  pääsiäisjuhlaa Madridin kaduilla.

    Pääsiäinen Espanjassa – Kun hiljainen viikko muuttuu eläväksi spektaakkeliksi

    Espanjalainen pääsiäinen Semana Santa on niin voimakas, että suomalainen ateistikin heltyy uskonnon edessä uskonnon pauloihin. Kulkueiden Jeesukset ja Neitsyt Mariat muuttuvat todellisiksi ja Pyhä Näytelmä voi alkaa. – Haluat kokea lisää! Ja sitähän saat, mitä haluat:

    Suitsukkeiden lempeästi leijuvaa tuoksua, rukouksia, messuja ja musiikkia eri puolilla kaupunkien katuja, kirkkoja, baareja ja ravintoloita. Sitä kaikkea on valmistautuminen semana santaan. Jossain kohtaa törmäät varmasti myös veljeskuntien jäseniin (confradias), jotka ovat näitä huppupäisiä nazarenoja. Pyhä Viikko on alkanut ja se on tällainen!

    ”Katuvaisten” kulkue espanjalaisessa pääsiäisessä.



    Uskonto kaduilla vs. uskonto kirkonpenkissä

    Espanjassa uskonto ei jää seinien sisälle. Suomessa evankelis- luterilainen pääsiäinen on perinteisesti hiljentymisen ja rauhan aikaa. Täällä Espanjassa uskonto vyöryy kaduille. Espanjan katolisen kirkon ja sen uskonnon semana santa on vahvasti perhejuhla.

    Kärsimysnäytelmää kuvaavia kulkueita nähdään ympäri Espanjaa. Tunnetuimpina mainitaan Sevillan Virgen Macarena ja Jesus del Gran poder. Malagan kaupungissa nähdään Cristo de la Buena Muerte, El Cautivo ja Jesús el rico. Suitsukkeiden tuoksu ja rummutus luovat hartaan ja sähköisen tunnelman.

    Noidista natzarenoihin – Miten perinteet eroavat?

    Suomen trullit

    Suomessa lapset kiertävät palmusunnuntaina virpomassa noidiksi pukeutuneena, mikä on sekoitus ortodoksisia palmuperinteitä ja vanhaa kansanuskoa. Keski-Pohjanmaalla lankalauantaina karkoitetaan pahoja henkiä kokkoja polttamalla. Tuolloin myös trullit ovat liikkeellä.

    Lankalauantain kokkoperinnettä Keski-Pohjanmaalla.



    Espanjan katuvaiset

    Täällä näet kaduilla nazarenos-hahmoja, joiden pitkät hiippalakit saattavat aluksi hämmentää suomalaista, mutta kyseessä on symboli katumuksesta.

    Mämmiä vai Torrijas-leipiä? – Uskonto näkyy myös lautasella.

    Kukkien juhlaa kaduilla ja kodeissa – vain tyyli on eri.

    Espanjassa kukat ovat osa uskonnollista draamaa, joka näkyy massiivisten kulkueiden valtavina kukka-asetelmina. Suomessa pääsiäisen kukat symboloivat kevään odotusta kodin sisällä ja ulkonakin, mikäli sää antaa myöten.

    Espanjan ”pasos”-kukat:

    Kulkuelavat koristellaan tuhansilla punaisilla neilikoilla (symboloivat Kristuksen verta) ja valkoisilla liljoilla (puhtaus). Täällä kukkakaupat tai espanjalaisittain etupäässä hyvin varustetut kukkakioskit käyvät ylikierroksilla toimittaessaan asetelmia veljeskunnille.

    Suomen kevään merkit:

    Suomessa kukkakauppojen sesonki näkyy keltaisina narsisseina, tulppaaneina ja krookuksina. Pajunkissoilla on tärkeä rooli lähestyvässä kesässä. Niitä lapset koristelevat höyhenillä ja muilla sesongin koristeilla. Se on lupaus keväästä talven jälkeen.

    Selviytymisopas paikalliseen pääsiäishumuun

    Alhaurin el Grandessa kansalliskaartin pääsiäiskulkue ”Jeesus ristillä”.



    Hitaiden kulkueiden jaloissa

    Kun asuu täällä Espanjassa, oppii nopeasti, ettei kaupungille kannata lähteä autolla kulkueiden aikaan. Onpa jokunen kerta ”vahingossa” juututtu hitaasti matelevaan autojonoon, kun jossain tuolla kaukaisuudessasa edessä hiljalleen eteni kulkue.

    Näytelmä Espanjan kansalle

    Kaikessa komeudessaan pääsiäiskulkueet ovat upeita väreineen ja pukuineen uskonnollisissa pääsiäisajan rooleissaan. Se on näytelmä koko Espanjan kansalle. Vuodesta toiseen se toistuu, mutta aina sitä odotetaan ja aina se on kuin uusi. Kun kulkuereitin varsilla liikkuu, tulee ehdottomasti pitää mielessä, että ne voivat aiheuttaa vaaratilanteita, jos seisot- tai kävelet liian lähellä.

    Tuhansia kiloja vyöryvää massaa

    Kulkueet keskittyvät palmu- ja pääsiäissunnuntain välille. Katuja pitkin vyöryy valtavia barokkityylisesti koristeltuja lavoja, jotka painavat jopa tuhansia kiloja. Niiden kantamiseen tarvitaan satoja ihmisiä. Olla osa tuota kantoväkeä on haluttu kunniatehtävä, josta kilpaillaan. Lavojen päällä on koristeellisia Jeesus- ja Neitsyt Maria -patsaita.

    Tuhansia kiloja upeaa kannettavaa Malagan kaduilla.



    Ruuhkien välttäminen: 

    Jos haluat nähdä kulkueen, mene ajoissa kadun varrelle mistä tiedät kulkuereitin menevän. Joudut kyllä odottamaan, mutta ainakin varmistat oman paikkasi ja näet kulkueen.

    • Ajoitus: 

      Suosi aamupäiviä ruokaostoksiin, sillä iltaisin kaupunkien keskustat muuttuvat läpäisemättömiksi massoiksi.
    • Suomalainen rauha: 

      Jos meno käy liian vauhdikkaaksi, paikalliset suomalaiset vetäytyvät Espanjan kaupunkikotiensa parvekkeille, patioille ja kattoterasseilleen.

      He nauttivat viinilasin äärellä pääsiäisen katuvilinästä ja sen riehakkaista äänistä. He voivat paeta turvaan oman lähiönsä espanjalaisbaareihin. Siellä olevat tutut baarimikot ja vakioasiakkaat tuovat turvan tämän ”jumalaisen viikon” aikanakin. – Se on heidän tapamme viettää sitä suomalaista ”hiljaista viikkoa”.

    Miksi espanjalainen pääsiäinen täytyy kokea itse?

    Vaikka Suomen pääsiäinen on rakas ja tuttu, Espanjalainen intohimo ja visuaalisuus tuovat uskonnolliseen juhlaan aivan uuden ulottuvuuden. Se on viikko, jolloin historia ja nykyhetki kohtaavat jokaisella kadunkulmalla. Uskonnollinen pääsiäinen on kärsimysnäytelmä, jota Suomessa et näe. Espanjassa se kuljettaa raamatun tarinaa raskailla lavoilla kansan keskuudessa. Se on jokavuotinen spektaakkeli ja todellakin, se on kokemisen arvoinen.


  • ¡FELIZ DÍA DEL PADRE! – Isänpäivä ja San José Espanjan auringossa


    Isänpäiväinen talvimaisema Espanjassa. Isä ja tytär penkillä.


    – Mikä on Día del Padre ja milloin sitä vietetään?

    Toisin kuin suomalaiset isät juhlivat päiväänsä myöhään syksyllä, Espanjassa isät viettävät perheensä kanssa päivää primaveran (kevään) kynnyksellä maaliskuun 19. päivänä.

    Mistä Espanjan isänpäivä sai alkunsa

    Kerrotaan, että Espanjassa isät purnasivat kun vain äideillä oli oma nimikkopäivänsä. Lopulta madridilainen opettaja järjesti vuonna 1948 juhlan koululaisten isille. Yllätyshän ei lainkaan ollut, että Espanjan kauppiaat innostuivat uudesta merkkipäivästä välittömästi.

    – Näin Espanjan ”Dia del padre” oli syntynyt.

    Tämä perheille hyvin tärkeäksi muotoutunut päivä juontaa juurensa katoliseen kalenteriin 1940-luvun loppupuolelle. Maaliskuun 19. päivä on Pyhän Joosefin, Jeesuksen kasvatusisän päivä. Kuten monet muutkin juhlat Espanjassa, myös isänpäivä on vahvasti sidoksissa uskonnolliseen perinteeseen.

    Vaikka ”Día del padre” ei ole koko maan kattava virallinen pyhäpäivä, se on vapaapäivä monilla itsehallintoalueilla kuten esim. Valenciassa ja Murciassa.

    Kuinka perheet viettävät ”San Joséa?

    Espanjassa perhe on keskiössä ja siitä pidetään aina huolta. Kun se näkyy arjessa, niin aivan varmasti se näkyy myös juhlassa. Isänpäivä on yksi niistä juhlapäivistä, jolloin kokoonnutaan pitkän pöydän ääreen. Tuo poytä voi olla kotona tai ravintolassa, mutta siinä on perheen jäseniä usein vähintään kolmen sukupolven voimin.

    Jos satut samaan ravintolaan espanjalaisperheen kanssa, et voi välttyä iloiselta ja kovaääniseltä puheensorinalta. Espanjalaiseen tyyliin keskustelu on intohimoista ja äänekästä – mikä saattaa suomalaiseen, hillitympään korvaan kuulua jopa meluna, mutta se on puhdasta elämäniloa!


    ”I love you”!



    Espanjan isille ei niinkään viedä kukkia isänpäivänä, mutta sen sijaan lasten askartelemat lahjat kouluissa ja päiväkodeissa ovat tärkeitä. Jos jotain kaupasta ostetaan, ovat tuoksut yleisiä.

    Juhlalounaita ja ”buñuelos de vientosia”

    Mitä espanjalaisella isänpäivälounaalla tarjoillaan? Pitkän kaavan mukaan nautitun aterian kruunaavat makeat leivonnaiset:

    Crema de San José, joka on traditionaalinen katalonialainen vanukas ja tunnetaankin myös nimellä crema de catalana.

    Buñuelos de viento, uppopaistetut tuulihatut (leikkisästi ”Nunnapierut”), joka on lähtöisin Ranskasta ja muistuttaa Suomen vappumunkkeja. Maustetaan usein kanelilla ja sitruunankuorilla.

    ¡Feliz ”Día del Padre”! – Kaikille isille Espanjassa.

    ¡Te quiero, Padre!

  • DÍA DE ANDALUCIA

    Mikä on Andalusian päivä ja miten sitä vietetään?

    Día de Andalucía: Juhla täynnä historiaa ja identiteettiä. Lue, miksi 28. helmikuuta on andalusialaisille tärkeä, miten Herakles liittyy vaakunaan ja miksi hymni oli vaiettuna vuosikymmeniä.




    Juhlapäivät ovat tärkeitä espanjalaisille

    Espanjassa jokaisella autonomialla eli itsehallintoalueella on oma juhlapäivänsä.
    Andalusiassa sitä vietetään vuosittain 28. helmikuuta. Se on monelle vapaapäivä ja osa palveluista on kiinni.

    Andalusian itsehallinto ja historia

    Itsehallinto saatiin Espanjan eteläisimpään maakuntaan Andalusiaan vuonna 1980. Kansanäänestyksen tuloksena tämä merkittävä itsehallintostatus syntyi juuri tuona helmikuun 28. päivänä.

    Andalusian kulttuuri ja paikallinen identiteetti

    Itsehallinto otettiin käyttöön 1981. Andalusian päivä korostaa kulttuurista identiteettiä ja itsehallintoa. Se ei ole itsenäisyyspyrkimykseen tähtäävä juhla Katalonian maakunnan tapaan. Se on kuitenkin yksi tärkeimmistä, jolloin myös alueen historiaa korostetaan erityisesti.

    Andalusian kansallishymni ja sen tarina

    Andalusian oma hymni inspiroitui uskonnollisesta laulusta Santo Dios. Alueen maanviljelijät ja maatyöläiset lauloivat tätä José del Castillo Díazin säveltämää Andalusian hymniä sadonkorjuun aikaan. Sanat hymniin kirjoitti Blas Infante Casaresin kylässä lähellä Esteponaa Aurinkorannikolla.

    Francon kädenjälki näkyi, hetken

    José del Castillon johdolla Andalusian hymni esitettiin ensimmäisen kerran 10. heinäkuuta 1936 järjestetyssä konsertissa Sevillassa.

    – Kului vain viikko, ja Espanjan sisällissota syttyi.

    Hymnin sanat kehottavat vaatimaan ”maata ja vapautta” maanviljelysreformin ja Andalusialle myönnettävän poliittisen itsehallinnon kautta.

    – Francon aikana hymnistä jäi soimaan vain käsikirjoitus pianolle!

    Sama orkesteri esitti hymnin 18. lokakuuta 1979, kun Espanja demokratisoitui. Esiintyminen oli Sevillassa, kuten ensimmäiselläkin kerralla.

    Andalusian vaakuna: Herakles ja symboliikka

    Blas Infante suunnitteli Andalusian lipun 1918. Se symboloi alueen historiallista voimaa ja identiteettiä. Kreikkalainen Jumala Herakles pitelee siinä kahta leijonaa ja alla on teksti: ”Andalusia itselleen, Espanjalle ja ihmiskunnalle”.

    Herakles viittaa myyttiin, jossa hän erotti Euroopan ja Afrikan toisistaan luoden Gibraltarin salmen. Leijonat edustavat voimaa ja rohkeutta, ja Andalusian lipun värit valkoinen ja vihreä toivoa sekä rauhaa.

    Kreikkalainen mytologia Andalusiassa

    Herakles on ylijumala Zeuksen poika ja puolijumala. 12 urotyön jälkeen hän liittyi jumalten joukkoon. Merkittävin urotyö oli Geryonin kolmipäisen miehen karjan hakeminen pitkän matkan takaa Espanjasta.

    Herakles laski Afrikan ja Euroopan väliseen salmeen molemmille puolille mahtavat kalliopaadet. Nämä ovat niin sanotut Herakleen pylväät: Jebel Musa, joka on Marokossa Ceutan alueella ja Gibraltarin kalliot Espanjassa.

    Andalusian päivän tapahtumat ja juhlintatavat

    Tapahtumia kaduilla, kujilla ja toreilla

    Pitkin maakuntaa kuulee ja näkee erilaisia usein historiaan liittyviä musiikki- ja kulttuuritapahtumia. Kun kuljet kaduilla ja kapeilla kujilla, saatat kaukaakin kuulla mukaansa tempaavaa musiikkia.

    Orkesterin nostattamaa tunnelmaa Los Bolichesin Rafaelin aukiolla Andalusian päivänä.



    Tuo lumoava tempo houkuttelee Sinua jatkamaan matkaa ja suunnistamaan kohti soittoa. Sieltä luultavasti löydät orkesterin soittamassa ja ihmisjoukon muurin edessä kuuntelemassa ja tanssimassa.

    Lippuja ja ansiomerkkejä

    Andalusian maakunnan hallitus jakaa ansiomerkkejä ja palkintoja merkittäville henkilöille. Julkisilla paikoilla lauletaan maakunnan hymni ja nostetaan valko-vihreä lippu. Paikallisilla asukkailla on tapana koristella parvekkeensa Andalusian lipulla.

    Tällainen on Espanja, jossa maan historia elää ihmisten mukana tätä päivää.

    Musiikki kantaa kauas kaduille ja kujille, kun Espanjan ”pojat” panevat parastaan! Andalusian päivänä kaduillakin bailataan!