Härkä avotulessa, latotanssit ja ”kuka pelkää grúaa”?
Edessä casetojen värikkäät katot molemmin puolin. Suomen osasto ihan perällä. Päästä päähän kävely käy kuntosuorituksesta tuossa ruuhkassa, mutta eihän toki maailman ympäri hetkessä kävellä.
30 vuotta kansainvälisiä päiviä
Espanjan Fuengirolassa järjestetään keväisin viisi päivää kestävät kansainväliset päivät eli Fería Internacional de los Países. Tänä vuonna ne pidettiin ke 29.4. – su 3.5.. Yleensäkin ne ovat Työn päivän (Día del Trabajo) ympärillä tai sitä seuraavan viikonlopun yhteydessä.
Kansainvälisiä päiviä on pidetty nyt 30 vuotta. Liekö sattumaa, että osallistujamaitakin oli nyt 30. Vuonna 2022 alkuperäinen nimi Feria de los Pueblos vaihtui nykyiseksi nimeksi. Juhlat pidetään aina Fuengirolan Recinto Ferial –alueella( markkina-alue).
”Maailmanpyörämatkalla” juhla-aluetta ja Fuengirolaa ilmasta katsellen. Takana Pacosin vuoret.
Renfellä maailmanympärysmatkalle
Markkina-alue on Los Bolichesin ja Fuengirolan keskustan välissä. Se on ns. junakadulta (Av. Nuestro Padre Jesús Cautivo) alkava alue. Väkeä alueelle tulee runsaasti myös Fuengirolan kaupungin ulkopuolelta.
Paikallisjuna Renfe kulkee Malagan kaupungin ja Fuengirolan väliä. Renfen Los Bolichesin asemalta väki kävelee juhla-alueelle. Tapahtuman aikana jokainen juna tuo mukanaan lastin juhlaväkeä, joka kulkee muurina tapahtumapaikalle. Auta armias, jos satut olemaan juuri tulossa vastavirtaan!
Takana Espanjan osasto. Tämmöistä menoa kansainvälisillä päivillä viisi päivää.
Kulman takana vaanii grúa
Yleensäkin tapahtuman aikana joka paikassa on tungosta eikä autopaikkoja ole. Uskaliaat autoilla matkaan lähteneet kiertelevät itse kunkin kotikulmilla, josko jonnekin auton saisi tuikattua.
Tuttu näky ovat ”grúat” (hinausautot), jotka nostavat väärin parkkeeratut autot lavalle ja vievät ne kaupungin varikolle. Pois auton saa vain maksamalla sievoisen summan rahaa, joka on 150-300 €.
Katsellaan tivoli- ja juhlamenoa yläilmoista. Hetki irti tungoksesta.
Hitaasti kiiruhtaen
Kansainvälisillä päivillä matka maailman ympäri on mahdollista – jalan. Kiiruhtaa ei voi tai jos täytyy, niin sitten hitaasti. Etenet kansainvälistä katua pitkin väentungoksessa yrittäen välttää muiden ruoka- ja juoma-annoksia vaatteillesi.
Kuulet usein ”perdón”, ”pardon” tai ”sorry” monilla muillakin kielillä. Matka kansainvälisen kujan päästä päähän on pitkä. Osallistujamaat ovat levittäytyneet omiin casetoihinsa, joissa kunkin matkailuvaltteja esitellään.
Rentoa kansainvälistä porukkaa, ja aurinkoa!
Feria-alueen liikenneympyrässä on hyvä vähän jalkoja lepuuttaa.
Casetat – avotulihärkiä ja latotansseja
Casetat juhla-alueella ovat isohkoja rakennuksia. Esimerkiksi Suomen osastolla oli baari sekä tanssimusiikkia solisteineen. Meno oli kuin ”latotansseissa” ennen vanhaan. Casetojen ulkopuolella eri mailla oli omat houkuttimensa. Argentiinan edessä avotulella kypsyi kokonaisia häränruhoja.
Katso, jos ilkeät: härkää avotulella. Argentiinalaisten osastolla ollaan.
Viisi päivää – kolme juhlaa
Sää suosi juhlijoita kauniina ja kesäisenä. Samalle viikolle osui vappu eli Työn päivä sekä sunnuntaina Espanjan äitienpäivä (el Día de la Madre). Ihmiset olivat iloisia ja hyvällä päällä, kuten espanjalaiset yleensäkin ovat. Katujen ruuhkat ja jonotukset sujuivat hyvässä sovussa ilman etuilua.
Tivolin taikaa ja hiljainen tunti
Tapahtuma on aina suurta juhlaa, jossa kaikille on jotakin. Joka vuotinen vetonaula on tivoli, jonka lukuisat laitteet maailmanpyörineen pyörivät taukoamatta. Maailmanpyörä tarjosi huikeat näkymät kaupungin yläpuolella vain 6 €:lla.
Hiljainen tunti
Joka päivä klo 17–18 vietettiin ’quiet hour’, jolloin äänet ja valot minimoitiin. Näin tehtiin, jotta myös autismikirjon henkilöt voivat nauttia tivolitunnelmasta.
Pitkästä aikaa oli ihanaa käydä maailmanpyörässä! Vain hattara puuttui. Koska olet itse ollut viimeksi?
Jos vielä et ole nauttinut Fugen kansain-välisten päivien annista, niin tervetuloa 2027!
Vappu on värien ja ilon juhla – tervetuloa matkalle suomalaisen ja espanjalaisen vapun historiaan!
Piknik siman kera vs. poliittiset marssit
Vappu Suomessa ja Espanjassa on samana päivänä 1. toukokuuta. Molemmille maille se on työn päivä (Fiesta del trabajo), vaikka sen olemus maissa eroaakin kovasti.
Suomi – Opiskelijoiden ja kevään juhla
Kun suomalaiset juhlivat vappua, he juhlivat ensisijaisesti kevättä ja kesän tuloa. He painavat ylioppilaslakin päähänsä ja marssivat kuohupullot kilisten lakitettaville patsaille (mm. Havis Amanda). Riehakkaan kevätjuhlan lisäksi toukokuun 1. on kuitenkin aina Työväen juhlapäivä.
Piknik runsaiden suussa sulavien eväsherkkujen kera on monille ehdottoman tärkeä perinne. Helsingin Ullanlinnanmäellä aamupäivän brunssilla korkataan kuohuvat ja iloitaan yhdessä lähestyvstä kesästä.
Vappujoukkojen järjestäytymistä Helsingissä 1950-luvulla. Ennen nykyistä karnevaalihumua vappu täytti kaupungin aukiot kurinalaisista marssiosastoista, jotka kokoontuivat kuuntelemaan juhlapuheita ja vaatimaan parempia työoloja.
Rauhan asialla Oulussa 1958. Vappukulkueen osallistujat vaativat atomi- ja vetypommien kieltämistä. Kylmän sodan aikana rauhanliike ja ydinasevastaisuus olivat keskeisiä teemoja työväenliikkeen vappumarsseilla.
Espanja – Fiesta del Trabajo, Työn päivä
Vapun meno on äänekästä Espanjassakin, jossa päivä on puhtaasti poliittinen. Kun suomalainen juhlija lakittaa valkolakilla päänsä, espanjalainen käärii hihansa mielenosoituksia varten.
Ammattiliitot järjestävät kaupunkien keskustoihin manifesteja, joissa työntekijät marssivat vaatiakseen parempia työoloja ja -oikeuksia. Päivä on lakisääteinen vapaapäivä, mutta ilman karnevaalihenkeä. Espanjalaiset viettävät rentoa vapaapäivää perheidensä kanssa, elleivät siis ole marssimassa.
Dos de Mayo – Muisto vapaussodalle
Karnevaalittomuudesta poikkeuksena on Madrid, jossa juhlitaan vielä 2. toukokuutakin (Dos de Mayo). Kyseessä on Madridin alueen oma päivä vapaussodan muistoksi. Tuolloin kadut täyttyvät juhlahumusta monine tapahtumineen.
2.5.1808 ”Dos de Mayo” Madridin raivoisa kansannousu merkitsi Espanjan vapaussodan alkua Napoleonia vastaan. Francisco de Goya on ikuistanut tämän päivän ja sitä seuranneet teloitukset kuuluisiin maalauksiinsa.
”Francisco de Goya: Sardiinin hautaaminen (n. 1812–1819). Maalaus esittää perinteistä espanjalaista karnevaalijuhlaa, joka päättää hauskanpidon ja aloittaa paastonajan. Goyan teos vangitsee juhlijoiden riehakkaan, lähes groteskin tunnelman.”
”Joaquín Sorolla: Monteleónin tykistövarikon puolustus (1884). Maalaus kuvaa Madridin Dos de Mayo -kansannousun verisiä taisteluita 2.5.1808, jolloin espanjalaiset sotilaat ja siviilit puolustautuivat ranskalaismiehittäjiä vastaan. Tapahtuma laukaisi koko Espanjan vapaussodan..
Haymarketin pommi-isku 1886. Piirros esittää hetkeä, jolloin mielenosoittajien joukosta heitetty pommi räjähtää poliisien keskellä Chicagossa. Tapaus johti veriseen selkkaukseen, jonka muistoksi vappua alettiin viettää kansainvälisenä työläisten päivänä.
TOUKOKUUN 1. PÄIVÄN HISTORIAA
Suomi: Pakanuudesta ylioppilaslakkeihin
Vapun alkutaipaleen juuret ovat muinaissuomalaisen toukojuhlan eli Helan juhlinnassa. Juhlinnassa poltettiin kokkoja eli helavalkeita tarkoituksena suojella karjaa ja saada hyvä sato.
700-luvulla eli pyhä Walburg, jonka muistopäivä sattui juuri kevään juhlan kynnykselle. Kevään juhla sai siten nimekseen Vappu.
1800-luvun säätyläisperinteen myötä vapusta tuli erityisesti ylioppilaiden juhla. Ylioppilaslakin käyttö alkoi 1873. Vappuherkut napattiin saksalaisilta kauppiailta ja kartanoiden runsaiden antimien keittiöistä.
Ilmapalloja ja ylioppilaita takaa vuosikymmenten. Valkolakki ilmestyi katukuvaan vuonna 1873. Tässä valkolakkien meri Helsingin ytimessä. Vappu on kautta aikojen tuonut ihmiset yhteen juhlistamaan kevättä ja yhteisöllisyyttä.
Espanja: Kielletty juhla ja historian painolasti
Verinen alku ja 8 tunnin vaatimus
Espanjan työväenliike omaksui 1.5. juhlinnan Chicagon vuoden 1886 verisistä tapahtumista. Keskeinen tavoite oli alunperin: ”8 tuntia työtä, 8 lepoa ja 8 omaa aikaa”. Espanja on säilyttänyt tämän chicagolaisen luonteen 1.5. päivässään.
Haymarketin muistomerkki Chicagossa. Vuonna 2004 paljastettu pronssiveistos on pystytetty tarkalleen sille paikalle, jossa puhujat seisoivat vuoden 1886 kohtalokkaassa vappumielenosoituksessa. Se symboloi sananvapautta ja työläisten oikeuksien puolesta käytyä kamppailua.
Chicagon poliisimuistomerkki Haymarketin aukiolla. Patsas pystytettiin vuonna 1886 tapahtuneessa pommi-iskussa menehtyneiden poliisien muistoksi. Muistomerkki on joutunut vuosikymmenten saatossa useiden mielenosoitusten kohteeksi, ja se on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan poliisiakatemian suojiin.
Francon aika
Diktaattori Franco halusi vaimentaa 1.5. päivän kapinallisen luonteen, joka muistutti chicagon lakkoilijoista. Hän kielsi työn päivän juhlinnan lähes 40 vuodeksi (1939–1975) ja yritti korvata sen ”Pyhän Joosef Työläisen” uskonnollisella juhlalla.
Uusi tuleminen
Vasta demokratian palattua vuonna 1978 vappu palautui viralliseksi vapaapäiväksi. Siksi se on espanjalaisille edelleen vahva vapauden ja oikeuksien symboli, ei niinkään kevään karnevaali.
Pelkistetty espanjalainen vappujuliste, jossa vasara ja ruuvimeisseli on asetettu ristikkäin. Tämä perinteinen symboliikka korostaa eri ammattiryhmien välistä solidaarisuutta ja työn arvoa. Mustavalkoinen tyyli viittaa usein sotaa edeltäneeseen aikaan tai Francon jälkeiseen demokratian paluuseen, jolloin viesti oli selkeä ja tinkimätön.
Vapauden vappu: Jättimäinen vappumarssi täyttää Madridin kadut vuonna 1978. Francon diktatuurin päätyttyä työläiset saivat vihdoin marssia vapaasti oikeuksiensa puolesta punaisine lippuineen ja tunnuksineen.
Ihana vappu – Nyt juhlitaan
Vappu on huikea sekametelisoppa: se on matka Chicagon tehtaiden lakkorivistä Francon stadionnäytösten ja Pyhän Joosefin kautta Suomen torimarsseihin.
Espanjassa vappu on vakavaa työn ja pyhimysten juhlaa, ja Suomessa karnevaalia simoineen. Niitä yhdistää yksi asia: mikään vapaapäivä ei ole tullut itsestään.
Kun seuraavan kerran asettelet lakkia päähäsi tai suuntaat vappulounaalle, lähetä pieni kiitosviesti historialle. Ilman noita menneisyyden marssijoita saattaisit olla juuri nyt töissä!
Pidetään kiinni oikeuksista, mutta nautitaan keväästä – mieluiten tietenkin tapasten, siman ja vähintään kahdeksan tunnin levon kera. Ja hei, näiden lepotuntien jälkeen jokainen munkki on ansaittu.
Tiesitkö, miksi se on neilikoiden- ja kiehtovan historian juhlaa?
Espanjalainen äitienpäivä on värien juhlaa. Toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina kukkakaupat täyttyvät neilikoista ja ruusuista, joilla lapset ja puolisot kiittävät perheen äitejä. Tiesitkö, että neilikka on Espanjan kansalliskukka ja äidinrakkauden symboli?
Neitsyt Marian kuukaudesta kehkeytyi ”äitien kuukausi”
Äitien juhlinta alkoi Espanjassa jo 1600-luvulla, jolloin päivää vietettiin 8. joulukuuta. Tuolloin äitienpäivä Espanjassa oli täysin uskonnollinen ja puhuttiin Neitsyt Marian Juhlasta. Muita äitejä juhlittiin siinä siivellä.
Katolisessa kirkossa päivä on Neitsyt Marian perisynnittömän sikiämisenpäivä (Immaculada Concepción) ja suuri juhlapäivä.
Homenaje a la Madre
Äitienpäivää vietettiin epävirallisesti ensimmäistä kertaa 4. lokakuuta 1926. Tuolloin Madridissa järjestetyn äitienpäivän tarkoitus oli opettaa lapsille kunnioitusta omia äitejään sekä muita naisia kohtaan.
Tapahtuma sai suuren suosion ja alkoi levetä muihinkin Espanjan kaupunkeihin.
Näillä punaisilla neilikoilla ilmaiset Äidille ihailua ja syvää kiintymystä.
Seuraava yritys vakiinnuttaa äitienpäivä oli Kanariansaarilla toukokuun 3. sunnuntaina 1936. Tuolloin juhla tunnettiin nimellä Homenaje a la Madre, jolla tarkoitetaan ”kunninosoitusta äideille”.
Breña Baja – virallinen äitienpäivä syntyi
Espanjalaisen äitienpäivän historiassa La Palman saarella Kanariansaarilla sijaitseva Breña Bajan kunta on poikkeuksellinen paikka. Huhtikuussa 1936 siitä tuli Espanjan ensimmäinen kunta, joka teki äitienpäivästä virallisen juhlapäivän.
Vaakunan kaksi ruusua
Tapahtuma oli merkittävä päänavaus, ja se on jättänyt pysyvän jäljen paikalliseen identiteettiin: Breña Bajan kunnan vaakunassa on edelleen kaksi ruusua muistona tästä historiallisesta asemasta äitienpäivän virallistajana.
Breña Bajan kunnanvaakuna kätkee sisäänsä palan Espanjan historiaa: sen kaksi ruusua on lisätty vaakunaan kunnianosoituksena kunnan roolille äitienpäivän virallistajana v. 1936. Nämä kukat symboloivat ikuista kiitollisuutta ja äidinrakkautta.
Kanarialainen runoilija ja lehtimies Félix Duarte Pérez näki Kuubassa asuessaan, miten hienosti äitejä juhlittiin, ja toi idean kotisaarelleen. Hänen aloitteestaan La Palmasta tuli Espanjan äitienpäiväkulttuurin edelläkävijä.
San Josén kylässä sijaitseva pronssinen Monumento a las Madres on pysyvä kunnianosoitus kaikille äideille. Antonio Pérez Ortegan veistämä teos sijaitsee Plaza de las Madres -aukiolla, joka on Breña Bajan äitienpäiväperinteiden sydän.
Runoilija Kuubasta – caridad y homenaje
Aloitteen takana oli valtuutettu ja runoilija Félix Duarte Pérez, joka oli saanut äitienpäiväidean asuessaan aiemmin Kuubassa.
Félix Duarte Pérez kuvaili äitienpäivää nimenomaan ”rakkauden ja hyväntekeväisyyden juhlaksi”. Hänelle äiti edusti kaikkea pyyteetöntä ja jaloa, ja hän uskoi, että äitien julkinen kunnioittaminen tekisi koko yhteiskunnasta paremman ja lempeämmän.
Duarte Pérezille päivä ei ollut vain omien äitien muistamista, vaan symbolinen ele, jolla nostettiin esiin äitiyden merkitys koko ihmiskunnan perustana.
Sana ”caridad” (hyväntekeväisyys/lähimmäisenrakkaus) oli Duarten puheissa keskeinen. ”Caridad” kertoo ajan hengestä: Äitienpäivänä oli tapana auttaa myös vähäosaisia äitejä.
Tämä selittää, miksi hän valitsi sanan ”homenaje” kunnianosoitus, pelkän juhla -sanan sijaan.
Vaikka juhlan ajankohta ja luonne muuttuivat myöhempien vuosikymmenten ja sisällissodan myötä, Kanariansaarten aloite säilyy Espanjan kaupallis-uskonnollisen juhlan alkupisteenä.
Puna-valkoinen ruusu-harsokimppu: Tästä valtikkaan sidottu moderni kimppu. Jotain vanhaa ja jotain vähän uudempaa!
Vuosi 1965 – lopullinen paikka ”äitien päivälle”
Vasta vuonna 1965 äitienpäivä siirrettiin toukokuun 1. sunnuntaille. Koko Espanjassa Kanariansaaret mukaan lukien, päivä on sama. Koska katolisessa perinteessä toukokuu on omistettu Jeesuksen äidille Marialle, vahvisti siirto päivän hengellisen merkityksen.
Alettiin puhua toukokuusta ”äitien kuukautena”. Vaikka päivän vakiintumisesta on aikaa, perinteellä on vahvat juuret katolisessa Neitsyt Marian kunnioittamisessa.
Äitienpäivän muisto
Vanhempi sukupolvi saattaa yhä muistaa ajan, jolloin äitejä juhlittiin joulukuussa. Nuoremmille äitienpäivä on aina ollut toukokuun ensimmäinen sunnuntai.
Joulukuussa huomio on nykyään Marian lisäksi vahvasti joulun aloituksessa; monissa kodeissa koristellaan seimi tai joulukuusi juuri tänä joulukuun 8. päivänä.
Vaaleanpunainen neilikka edustaa äidinrakkautta ja kiitollisuutta. Tässä söpö 5 neilikan kimppu kauniissa paketissa.
Suloinen valko-vaaleanpunainen kukka-asetelma korissa Äidille vaikka aamiaispoytään.
Perinteitä
Lahjat
Lapset askartelevat äideille kortteja ja kirjoittavat runoja. Tärkeitä lahjoja ovat myös suklaa ja lahjakortit.
Kukat
Kukat ovat merkittäviä lahjoja. Perinteisiä espanjalaisia kukkasuosikkeja äitienpäivänä ovat neilikat sekä punaiset- ja valkoiset ruusut.
Täytyy kuitenkin todeta, että nykypäivänä perinteistään kovasti kiinni pitävät espanjalaiset ostavat hyvin monenlaisia kukkia myös äitienpäivänä.
Sekakimpuista on tullut suosittuja. Nämä ovat värikkäitä, runsaita ja eläväisiä yhdistelmiä, joissa heijastuu kevään- ja kesän tuleminen.Tässä kukka-asiassa ollaan lähennytty suomalaisen äitienpäivän kanssa.
Kukkien merkitys
Neilikka (clavel) on Espanjan kansalliskukka ja äitienpäivän ehdoton symboli.
Punainen neilikka:
– symboloi ihailua ja syvää kiintymystä.
Vaaleanpunainen neilikka:
– edustaa äidinrakkautta ja kiitollisuutta; on erityisen suosittu neilikkaväri äitienpäivänä
Kansalliskukka neilikka on käytännöllinen valinta äitienpäivään, koska kestävyytensä vuoksi se soveltuu ruusua paremmin toukokuun kuumuuteen.
Hempeä, korkea kukka-asetelma ilahduttamaan Äitiä.
Runsas kimppu, jossa on ”tuhansia” kesän kukkia väreineen.
Punaisen eri sävyjä valkoisen kera kertomaan kunnioituksesta Äitiä kohtaan.
Ruusut
Punaiset ruusut:
– symboloivat syvää rakkautta ja kunnioitusta – ovat yleisin valinta elossa oleville äideille – osoitetaan arvostusta sekä äidin- ja lapsen välistä vahvaa sidettä
Valkoiset ruusut:
– edustavat puhtautta ja viattomuutta
Espanjassa niillä on kaksi erityistä käyttöyhteyttä äitienpäivänä:
1) Muistaminen:
– kunnioitetaan edesmenneitä äitejä
2) Uudet alut:
– ovat suosittu lahja tuoreille- tai odottaville äideille – symboloivat uuden elämän puhtautta
Kun valkoisia ja punaisia ruusuja sekoitetaan samaan kimppuun, ne symboloivat yhtenäisyyttä ja sopusointua.
Äidille kiitos kauniissa kukkapaketissa!
Puhtautta ja viattomuutta edustavat valkoiset ruusut.
Toukokuun 1. sunnuntai: Olet Äiti kukkasi ansainnut niin tänään kuin joka ikinen päivä!
Paikallisia äitienpäivätapahtumia
”Ofrenda de Flores”
Monissa kaupungeissa järjestetään tapahtumia toukokuussa, jolloin annetaan kukkauhreja Neitsyt Marialle. Esimerkiksi Aragoniassa on tapana viedä neilikoita suojeluspyhimyksille äitien ja Marian kunniaksi.
Los Mayos
Monissa kylissä juhlitaan kevään saapumista ja äitiyttä ”Mayo”-lauluilla, joita esitetään kylän naisille ja äideille. Mayo=toukokuu.
Perhekeskeisyys
Espanjassa perhe on aina ykkönen ja se näkyy myös äitienpäivänä. Tuolloin kokoonnutaan yhteen joko ravintolaan tai kotiin ja syödään juhla-ateria.
Maan tapa on, että syöminen, ruuan äärellä istuminen ja espanjalaisuuteen kuuluva äänekäs seurustelu kestää tunteja. Saman pöydän äärellä voi olla äitejä kolmessa polvessa.
Äitienpäivän ruokaperinteet: Paellaa ja perheaikaa
Äitienpäivänä ravintolat täyttyvät ääriään myöten, ja monissa kodeissa valmistetaan äidin lempiruokia. Äitienpäivä on yhteisen pöydän juhla, jossa alueelliset herkut ja perinteisen maut yhdistyvät.
Äitienpäiväaterialla.
Perhe juhlapäivän aterialla.
Juhlapöytä katettu.
Paella ja riisiruoat
Erityisesti Valencian alueella ja rannikolla äitienpäivän klassikko on aito paella. Monet perheet suosivat uunissa valmistettavia riisiruokia (esim. arroz al horno), jotta kokkaaja voi viettää enemmän aikaa perheen kanssa.
Merenelävät ja leikkeleet
Alkupaloiksi tarjoillaan usein laadukkaita espanjalaisia juustoja, jamón serrano -kinkkua sekä grillattuja jättikatkarapuja ja simpukoita.
Liharuoat
Maan sisäosissa suositaan usein uunissa paistettua lammasta tai täytettyä vasikanlihaa (ternera rellena).
Espanjalainen äitienpäiväkortti.
Äitienpäiväjuhlat tässä menossa…
Äitienpäivän ajankohta vaihtelee maittain. Yhdysvalloissa ja monessa muussa maassa juhlaa vietetään toukokuun toisena sunnuntaina (kuten kuvassa mainittu 5/11 eli 11. toukokuuta), Espanjassa aina jtoukokuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Makeat herkut
Jälkiruuaksi nautitaan usein leche frita (paistettu maito), joka on lämmin ja rapeakuorinen. Siinä on viileän kermainen sisus.
Voidaan nauttia myös paikallisia leivonnaisia. Monissa perheissä lapset aloittavat päivän tarjoilemalla äidille aamiaisen vuoteeseen.
Kirkko ja messu
Moni perhe aloittaa äitienpäivän kirkossa, jossa järjestetään erityinen äitienpäivämessu. Messussa kunnioitetaan Neitsyt Mariaa ja kiitetään äitejä.
”Super-Silta” vie kauemmaksi sukuloimaan
Jos äitienpäivä asettuu lähelle 1.5. työväenjuhlapäivää (el día del trabajo), monet espanjalaiset hyödyntävät pitkän neljä-viisipäiväisen vapaan ja matkustavat kauemmaksi tapaamaan perhettään ja sukulaisiaan.
Tällöin kyseessä on ”Super-Puente” eli ns. ”super-silta”. Se tarkoittaa, että silta on pyhäpäivän ja viikonlopun väliin jäävä arkipäivä, joka otetaan vapaaksi ”sillaksi” vapaapäivien välille.
Kyseessä ei yleensä ole palkaton vapaa, vaan päivä joko kuitataan vuosilomapäivällä tai se on ansaittu tekemällä sisään muun vuoden aikana hieman pidempää työpäivää. On myös paikallisia sopimuksia, joissa ne ovat omia erillisiä palkallisia vapaapäiviä.
Työnpäivä (Suomen vappu) 1.5. ja äitienpäivä toukokuun 1. sunnuntai saattavat olla lähes vierekkäin. Tällöin vapaapäiviä tulee helposti neljä tai jopa viisi. Muutoin puentella saadaan yleensä kolme vapaata.
Madridin ”suursilta”
Erityistilanne syntyy Madridissa, sillä toukokuun 2. päivä juhlitaan Madridin alueen omaa päivää (Fiesta de la Comunidad de Madrid). Kun 1.5. ja 2.5. ovat peräkkäin ja niitä seuraa äitienpäivään huipentuva viikonloppu syntyy todellinen suursilta.
Toukokuun 1. sunnuntaina Välimeren rannalla, rentoa äitienpäivää tässä vietetään.
Äitienpäivän kaupallinen historia
Espanjan tavaratalot, erityisesti 1943 perustettu Galerias Preciados halusivat irrottaa äitien kunnioittamisen joulukuun uskonnollisesta juhlasta. Syynä oli tietysti myös se, että siirtämällä päivä toukokuulle, saadaan nostettua kevätmyyntiä mukavasti.
Äitienpäivä Espanjassa tänä päivänä
Monille äideille päivä on tärkeämpi kuin heidän oma syntymäpäivä. Se on myös espanjalaisten tärkeimpiä perhejuhlia.
¡Feliz día de la Madre a todas! Hyvää Äitienpäivää!
KADUT TÄYTTYY ASKELISTA – Pieni otos päättyneen pääsiäisen tapahtumista
Taustaa
Espanjan kolmen kuukauden talviaika on päättynyt ja kevätkausi alkanut. Sen vastaanotti juuri sopivasti ”hiljainen viikko”, jolloin ilmatkin vaihtuivat kesäaikaan harvinaisen pitkän ja kylmän talvikauden jälkeen.
Matkailijoiden ryntäys
Espanjan päsiäinen avaa turistikauden. Kaduilla kohdataan enemmän ja enemmän ulkomaalaisia sen lisäksi, että ”hiljainen viikko” tuo monenlaista liikehdintää kulkijan eteen.
LEGIOONALAISTEN KULKUE
Espanjan eliittiyksikön tärkeä rooli pääsiäisessä.
Yli kaksi tuntia marssimista, kantamista ja raskaiden aseiden pyörittelyä legioonalaisen etiketin mukaan. Katso ja ihastele!
Espanjan eliittiyksikkö
Legioonalaiset ovat Espanjan palkka-armeijan nopean toiminnan joukkoja. Legioona on ns. eliittiyksikkö, joka on tunnettu tehokkuudesta ja kurinalaisuudesta. Vuonna 1920 se perustettiin Espanjan maavoimien valiojoukoksi kukistamaan Marokon kapinan.
Cristo de la buena muerte – Hyvän kuoleman Kristus
Legioonalla on vahva rooli Andalusiassa ja pääsiäisen vietossa. Malagan kaupungissa nähdään vuosittain upea legioonalaisten kulkue Cristode la buena muerte, joka on muukalaislegioonan suojeluspyhimys. Kulkue ei ole vain kulkue, jossa Jeesusta kannetaan ristillä vaan siinä on yli kaksituntinen ohjelma marssimista, aseiden ”heittelyä”, tervehtimisiä ym. legioonalaisetiketin mukaisesti.
Cristo de la buena muerte -kulkue.
Sadoittain nopean toiminnan joukkoja Malagan pääsiäiskulkueessa.
Pojat tietää, mitä tekee
Ohjelman seuraamiseen jää kiinni. Mitä enemmän näet, sitä enemmän haluat nähdä. Voisin sanoa, että se on jopa lumoavaa. Ja sitä paitsi, katselet komeita nuoria miehiä, jotka todella tietävät ketä ovat ja mitä tekevät. Ohjelmassa on satoja miehiä, jotka kaikki hallitsevat kaiken, sataprosenttisesti.
”Legioonalaispikkupoikia”
Legioonalaiset ovat pikkupoikien idoleita, ja taitaa monen mielessä kyteä palkka-armeija-ura nimenomaan näissä nopean toiminnan joukoissa. On mukava katsella espanjalaispikkupoikia, kun he omissa aidoissa legioonalaispäähineissään ja -asuissaan hieman arastellen kättelevät näitä isompia legioonalaispoikia.
KATOLISTEN KULKUE – Pappi kuljettaa kujalta kappeliin
Missä kaduilla ja kujilla liikutkaan, saatat löytää itsesi vaikka rukoilevasta katolisten etenevästä massasta, jota pappi edessäsi kuljettaa kohti kappelia. Pappi ei suinkaan odota pääsyä perille vaan aloittaa työnsä jo kadulla. Katolisessa maassa uskonto on pääsiäisenä todellakin kadulla, siellä rukoillaan ja saarnataan.
Pappi kerää väen kadulta pääsiäismessuun.
Viehättävällä Los Bolichesin kirkkoaukiolla kohti takana näkyvää kirkkoa.
PÄÄSIÄISPÄIVÄN KULKUE – Procesíon Del Jesús Resucitado
Procesíon Del Jesús Resucitado -juhlakulkue on pääsiäisviikon huipentuma ylösnousseen Jeesuksen kunniaksi.
Ennen puolta päivää sunnuntaina lähtee kulkue tarkoin merkittyä reittiä pitkin kulkemaan Los Bolichesin katuja. Kulkue etenee hitaasti, sillä siinä on monenikäisiä kulkijoita aina lapsista lähtien.
Siinä on omat askelkuvionsa ja pienet aiheeseen liittyvät seisahdukset. Lisäksi, kaduilla todellakin on tungosta. Mutta, kuin ihmeen kaupalla jokainen löytää paikkansa. Itse seisoin kosketusetäisyydellä kadun varrella noin puoli tuntia, jonka aikana kulkue oli kokonaisuudessaan mennyt ohitse.
Pääsiäispäivän kulkue Los Bolichesin kapeilla kaduilla ja kujilla. ”Procesíon Del Jesús Resucitado”.
¡Semana Santa ja Maria de Silva kiittää ja toivottaa tervetulleeksi pääsiäisen merkeissä jälleen vuoden päästä!
Katolisen kirkon pääsiäisjuhlaa Madridin kaduilla.
Pääsiäinen Espanjassa – Kun hiljainen viikko muuttuu eläväksi spektaakkeliksi
Espanjalainen pääsiäinen Semana Santa on niin voimakas, että suomalainen ateistikin heltyy uskonnon edessä uskonnon pauloihin. Kulkueiden Jeesukset ja Neitsyt Mariat muuttuvat todellisiksi ja Pyhä Näytelmä voi alkaa. – Haluat kokea lisää! Ja sitähän saat, mitä haluat:
Suitsukkeiden lempeästi leijuvaa tuoksua, rukouksia, messuja ja musiikkia eri puolilla kaupunkien katuja, kirkkoja, baareja ja ravintoloita. Sitä kaikkea on valmistautuminen semana santaan. Jossain kohtaa törmäät varmasti myös veljeskuntien jäseniin (confradias), jotka ovat näitä huppupäisiä nazarenoja. Pyhä Viikko on alkanut ja se on tällainen!
Espanjassa uskonto ei jää seinien sisälle. Suomessa evankelis- luterilainen pääsiäinen on perinteisesti hiljentymisen ja rauhan aikaa. Täällä Espanjassa uskonto vyöryy kaduille. Espanjan katolisen kirkon ja sen uskonnon semana santa on vahvasti perhejuhla.
Kärsimysnäytelmää kuvaavia kulkueita nähdään ympäri Espanjaa. Tunnetuimpina mainitaan Sevillan Virgen Macarena ja Jesus del Gran poder. Malagan kaupungissa nähdään Cristo de la Buena Muerte, El Cautivo ja Jesús el rico. Suitsukkeiden tuoksu ja rummutus luovat hartaan ja sähköisen tunnelman.
Jos asut Malagan keskustassa parvekkeellisessa asunnossa, voit ansaita parvekkeellasi huomattavan paljon rahaa: – Vuokraa se pääsiäisen ajaksi. Valtaosa Espanjan katolilaisista on valmis maksamaan paljonkin, jotta saa kokea pääsiäisen näytelmän parhailta paikoilta ihmismuurien yläpuolelta.
Noidista natzarenoihin – Miten perinteet eroavat?
Suomen trullit
Suomessa lapset kiertävät palmusunnuntaina virpomassa noidiksi pukeutuneena, mikä on sekoitus ortodoksisia palmuperinteitä ja vanhaa kansanuskoa. Keski-Pohjanmaalla lankalauantaina karkoitetaan pahoja henkiä kokkoja polttamalla. Tuolloin myös trullit ovat liikkeellä.
Espanjassa herkutellaan esimerkiksi Torrijas-leivillä (köyhät ritarit espanjalaisittain) ja valkosipulikeitolla. Katoliset perinteet suosivat paaston aikana turskaa, mikä näkyy ravintoloiden tarjonnassa.
Kukkien juhlaa kaduilla ja kodeissa – vain tyyli on eri.
Espanjassa kukat ovat osa uskonnollista draamaa, joka näkyy massiivisten kulkueiden valtavina kukka-asetelmina. Suomessa pääsiäisen kukat symboloivat kevään odotusta kodin sisällä ja ulkonakin, mikäli sää antaa myöten.
Espanjan ”pasos”-kukat:
Kulkuelavat koristellaan tuhansilla punaisilla neilikoilla (symboloivat Kristuksen verta) ja valkoisilla liljoilla (puhtaus). Täällä kukkakaupat tai espanjalaisittain etupäässä hyvin varustetut kukkakioskit käyvät ylikierroksilla toimittaessaan asetelmia veljeskunnille.
Suomen kevään merkit:
Suomessa kukkakauppojen sesonki näkyy keltaisina narsisseina, tulppaaneina ja krookuksina. Pajunkissoilla on tärkeä rooli lähestyvässä kesässä. Niitä lapset koristelevat höyhenillä ja muilla sesongin koristeilla. Se on lupaus keväästä talven jälkeen.
Selviytymisopas paikalliseen pääsiäishumuun
Alhaurin el Granden legioonalaisten pääsiäiskulkue ”Jeesus ristillä”.
Hitaiden kulkueiden jaloissa
Kun asuu täällä Espanjassa, oppii nopeasti, ettei kaupungille kannata lähteä autolla kulkueiden aikaan. Onpa jokunen kerta ”vahingossa” juututtu hitaasti matelevaan autojonoon, kun jossain tuolla kaukaisuudessasa edessä hiljalleen eteni kulkue.
Näytelmä Espanjan kansalle
Kaikessa komeudessaan pääsiäiskulkueet ovat upeita väreineen ja pukuineen uskonnollisissa pääsiäisajan rooleissaan. Se on näytelmä koko Espanjan kansalle. Vuodesta toiseen se toistuu, mutta aina sitä odotetaan ja aina se on kuin uusi. Kun kulkuereitin varsilla liikkuu, tulee ehdottomasti pitää mielessä, että ne voivat aiheuttaa vaaratilanteita, jos seisot- tai kävelet liian lähellä.
Tuhansia kiloja vyöryvää massaa
Kulkueet keskittyvät palmu- ja pääsiäissunnuntain välille. Katuja pitkin vyöryy valtavia barokkityylisesti koristeltuja lavoja, jotka painavat jopa tuhansia kiloja. Niiden kantamiseen tarvitaan satoja ihmisiä. Olla osa tuota kantoväkeä on haluttu kunniatehtävä, josta kilpaillaan. Lavojen päällä on koristeellisia Jeesus- ja Neitsyt Maria -patsaita.
Tuhansia kiloja katolista historiaa Malagan pääsiäiskaduilla.
Ruuhkien välttäminen:
Jos haluat nähdä kulkueen, mene ajoissa kadun varrelle mistä tiedät kulkuereitin menevän. Joudut kyllä odottamaan, mutta ainakin varmistat oman paikkasi ja näet kulkueen.
Ajoitus:
Suosi aamupäiviä ruokaostoksiin, sillä iltaisin kaupunkien keskustat muuttuvat läpäisemättömiksi massoiksi.
Suomalainen rauha:
Jos meno käy liian vauhdikkaaksi, paikalliset suomalaiset vetäytyvät Espanjan kaupunkikotiensa parvekkeille, patioille ja kattoterasseilleen.
He nauttivat viinilasin äärellä pääsiäisen katuvilinästä ja sen riehakkaista äänistä. He voivat paeta turvaan oman lähiönsä espanjalaisbaareihin. Siellä olevat tutut baarimikot ja vakioasiakkaat tuovat turvan tämän ”jumalaisen viikon” aikanakin. – Se on heidän tapamme viettää sitä suomalaista ”hiljaista viikkoa”.
Miksi espanjalainen pääsiäinen täytyy kokea itse?
Vaikka Suomen pääsiäinen on rakas ja tuttu, Espanjalainen intohimo ja visuaalisuus tuovat uskonnolliseen juhlaan aivan uuden ulottuvuuden. Se on viikko, jolloin historia ja nykyhetki kohtaavat jokaisella kadunkulmalla. Uskonnollinen pääsiäinen on kärsimysnäytelmä, jota Suomessa et näe. Espanjassa se kuljettaa raamatun tarinaa raskailla lavoilla kansan keskuudessa. Se on jokavuotinen spektaakkeli ja todellakin, se on kokemisen arvoinen.
Isänpäivänä Espanjan talvimaisemassa. Isä on poissa, mutta muisto elää.
– Mikä on Día del Padre ja milloin sitä vietetään?
Toisin kuin suomalaiset isät juhlivat päiväänsä myöhään syksyllä, Espanjassa isät viettävät perheensä kanssa päivää primaveran (kevään) kynnyksellä maaliskuun 19. päivänä.
Mistä Espanjan isänpäivä sai alkunsa
Kerrotaan, että Espanjassa isät purnasivat kun vain äideillä oli oma nimikkopäivänsä. Lopulta madridilainen opettaja järjesti vuonna 1948 juhlan koululaisten isille. Yllätyshän ei lainkaan ollut, että Espanjan kauppiaat innostuivat uudesta merkkipäivästä välittömästi.
– Näin Espanjan ”Dia del padre” oli syntynyt.
Tämä perheille hyvin tärkeäksi muotoutunut päivä juontaa juurensa katoliseen kalenteriin 1940-luvun loppupuolelle. Maaliskuun 19. päivä on Pyhän Joosefin, Jeesuksen kasvatusisän päivä. Kuten monet muutkin juhlat Espanjassa, myös isänpäivä on vahvasti sidoksissa uskonnolliseen perinteeseen.
Vaikka ”Día del padre” ei ole koko maan kattava virallinen pyhäpäivä, se on vapaapäivä monilla itsehallintoalueilla kuten esim. Valenciassa ja Murciassa.
Kuinka perheet viettävät ”San Joséa?
Espanjassa perhe on keskiössä ja siitä pidetään aina huolta. Kun se näkyy arjessa, niin aivan varmasti se näkyy myös juhlassa. Isänpäivä on yksi niistä juhlapäivistä, jolloin kokoonnutaan pitkän pöydän ääreen. Tuo poytä voi olla kotona tai ravintolassa, mutta siinä on perheen jäseniä usein vähintään kolmen sukupolven voimin.
Jos satut samaan ravintolaan espanjalaisperheen kanssa, et voi välttyä iloiselta ja kovaääniseltä puheensorinalta. Espanjalaiseen tyyliin keskustelu on intohimoista ja äänekästä – mikä saattaa suomalaiseen, hillitympään korvaan kuulua jopa meluna, mutta se on puhdasta elämäniloa!
”I love you”!
Espanjan isille ei niinkään viedä kukkia isänpäivänä, mutta sen sijaan lasten askartelemat lahjat kouluissa ja päiväkodeissa ovat tärkeitä. Jos jotain kaupasta ostetaan, ovat tuoksut yleisiä.
Juhlalounaita ja ”buñuelos de vientosia”
Mitä espanjalaisella isänpäivälounaalla tarjoillaan? Pitkän kaavan mukaan nautitun aterian kruunaavat makeat leivonnaiset:
– Crema de San José, joka on traditionaalinen katalonialainen vanukas ja tunnetaankin myös nimellä crema de catalana.
– Buñuelos de viento, uppopaistetut tuulihatut (leikkisästi ”Nunnapierut”), joka on lähtöisin Ranskasta ja muistuttaa Suomen vappumunkkeja. Maustetaan usein kanelilla ja sitruunankuorilla.
¡Feliz ”Día del Padre”! – Kaikille isille Espanjassa.
– Tiedätkö, miksi vaakunassa komeilee kreikkalainen puolijumala Herakles?
Día de Andalucía: Juhla täynnä historiaa ja identiteettiä. Lue, miksi 28. helmikuuta on andalusialaisille tärkeä, miten Herakles liittyy vaakunaan ja miksi hymni oli vaiettuna vuosikymmeniä.
”Andalusia itselleen, Espanjalle ja ihmiskunnalle” -Andalusian lippu kertoo itsehallinnosta.
Juhlapäivät ovat tärkeitä espanjalaisille
Espanjassa jokaisella autonomialla eli itsehallintoalueella on oma juhlapäivänsä. Andalusiassa sitä vietetään vuosittain 28.helmikuuta. Andalusian päivä on monelle vapaapäivä ja osa palveluista on kiinni.
Andalusian itsehallinto ja historia
Itsehallinto saatiin Espanjan eteläisimpään maakuntaan Andalusiaan vuonna 1980. Kansanäänestyksen tuloksena tämä merkittävä itsehallintostatus syntyi juuri tuona helmikuun 28. päivänä.
Andalusian kulttuuri ja paikallinen identiteetti
Itsehallinto otettiin käyttöön 1981. Andalusian päivä korostaa kulttuurista identiteettiä ja itsehallintoa. Se ei ole itsenäisyyspyrkimykseen tähtäävä juhla Katalonian maakunnan tapaan. Se on kuitenkin yksi tärkeimmistä, jolloin myös alueen historiaa korostetaan erityisesti.
Andalusian kansallishymni ja sen tarina
Andalusian oma hymni inspiroitui uskonnollisesta laulusta Santo Dios. Alueen maanviljelijät ja maatyöläiset lauloivat tätä José del Castillo Díazin säveltämää Andalusian hymniä sadonkorjuun aikaan. Sanat hymniin kirjoitti Blas Infante Casaresin kylässä lähellä Esteponaa Aurinkorannikolla.
Francon kädenjälki näkyi, hetken
José del Castillon johdolla Andalusian hymni esitettiin ensimmäisen kerran 10. heinäkuuta 1936 järjestetyssä konsertissa Sevillassa.
– Kului vain viikko, ja Espanjan sisällissota syttyi.
Hymnin sanat kehottavat vaatimaan ”maata ja vapautta” maanviljelysreformin ja Andalusialle myönnettävän poliittisen itsehallinnon kautta.
– Francon aikana hymnistä jäi soimaan vain käsikirjoitus pianolle!
Sama orkesteri esitti hymnin 18. lokakuuta 1979, kun Espanja demokratisoitui. Esiintyminen oli Sevillassa, kuten ensimmäiselläkin kerralla.
Andalusian vaakuna: Herakles ja symboliikka
Blas Infante suunnitteli Andalusian lipun 1918. Se symboloi alueen historiallista voimaa ja identiteettiä. Kreikkalainen Jumala Herakles pitelee siinä kahta leijonaa ja alla on teksti: ”Andalusia itselleen, Espanjalle ja ihmiskunnalle”.
Herakles on syntyjään puolijumala (isä jumala, äiti kuolevainen), mutta urotöidensä ja kuolemansa jälkeen hänet nostettiin jumalten joukkoon Olympokselle.
Herakles viittaa myyttiin, jossa hän erotti Euroopan ja Afrikan toisistaan luoden Gibraltarin salmen. Leijonat edustavat voimaa ja rohkeutta, ja Andalusian lipun värit valkoinen ja vihreä toivoa sekä rauhaa.
Kreikkalainen mytologia Andalusiassa
Herakles on ylijumala Zeuksen poika ja puolijumala. 12 urotyön jälkeen hän liittyi jumalten joukkoon. Merkittävin urotyö oli Geryonin kolmipäisen miehen karjan hakeminen pitkän matkan takaa Espanjasta.
Herakles laski Afrikan ja Euroopan väliseen salmeen molemmille puolille mahtavat kalliopaadet. Nämä ovat niin sanotut Herakleen pylväät: Jebel Musa, joka on Marokossa Ceutan alueella ja Gibraltarin kalliot Espanjassa.
Andalusian päivän tapahtumat ja juhlintatavat
Tapahtumia kaduilla, kujilla ja toreilla
Pitkin maakuntaa kuulee ja näkee erilaisia usein historiaan liittyviä musiikki- ja kulttuuritapahtumia. Kun kuljet kaduilla ja kapeilla kujilla, saatat kaukaakin kuulla mukaansa tempaavaa musiikkia.
Orkesterin nostattamaa tunnelmaa Los Bolichesin Rafaelin aukiolla Andalusian päivänä.
Tuo lumoava tempo houkuttelee Sinua jatkamaan matkaa ja suunnistamaan kohti soittoa. Sieltä luultavasti löydät orkesterin soittamassa ja ihmisjoukon muurin edessä kuuntelemassa ja tanssimassa.
Jos olet Aurinkorannikolla 28.2., kannattaa painaa mieleen, että valtaosa ruokakaupoista on kiinni. Sen sijaan maakunnan hienon perinteen mukaisesti ilmaista aamiaista (desayuno andaluz)jaetaan koululaisille ja senioreille sekä monien kylien asukkaille.
Kaupunkien pystyttämissä kojuissa ei henkkareita kysytä, joten satunnaiset matkailijat pääsevät maistamaan Andalusian aamupalaa. Haluaisitko maistaa?
Teon takana on kunnioitus maatalousjuuria ja Välimeren ruokavaliota kohtaan. Oliiviöljy on Andalusian ”nestemäistä kultaa” ja siten merkittävä tuote.
Ilmainen aamiainen ”pan con aceite y tomate” sisältää rapeaksi paahdettua leipää, jonka päällä on laadukkainta neitsytoliiviöljyä ja ripoteltua suolaa sekä tomaattimurskaa.
Lippuja ja ansiomerkkejä
Andalusian maakunnan hallitus jakaa ansiomerkkejä ja palkintoja merkittäville henkilöille. Julkisilla paikoilla lauletaan maakunnan hymni ja nostetaan valko-vihreä lippu. Paikallisilla asukkailla on tapana koristella parvekkeensa Andalusian lipulla.
Tällainen on Espanja, jossa maan historia elää ihmisten mukana tätä päivää.
Musiikki kantaa kauas kaduille ja kujille, kun Espanjan ”pojat” panevat parastaan! Andalusian päivänä kaduillakin bailataan!
Miltä historia mytologioineen ja jumalineen Sinusta kuulosti?
