Vappu on värien ja ilon juhla – tervetuloa matkalle suomalaisen ja espanjalaisen vapun historiaan!
Piknik siman kera vs. poliittiset marssit
Vappu Suomessa ja Espanjassa on samana päivänä 1. toukokuuta. Molemmille maille se on työn päivä (Fiesta del trabajo), vaikka sen olemus maissa eroaakin kovasti.
Suomi – Opiskelijoiden ja kevään juhla
Kun suomalaiset juhlivat vappua, he juhlivat ensisijaisesti kevättä ja kesän tuloa. He painavat ylioppilaslakin päähänsä ja marssivat kuohupullot kilisten lakitettaville patsaille (mm. Havis Amanda). Riehakkaan kevätjuhlan lisäksi toukokuun 1. on kuitenkin aina Työväen juhlapäivä.
Piknik runsaiden suussa sulavien eväsherkkujen kera on monille ehdottoman tärkeä perinne. Helsingin Ullanlinnanmäellä aamupäivän brunssilla korkataan kuohuvat ja iloitaan yhdessä lähestyvstä kesästä.
Vappujoukkojen järjestäytymistä Helsingissä 1950-luvulla. Ennen nykyistä karnevaalihumua vappu täytti kaupungin aukiot kurinalaisista marssiosastoista, jotka kokoontuivat kuuntelemaan juhlapuheita ja vaatimaan parempia työoloja.
Rauhan asialla Oulussa 1958. Vappukulkueen osallistujat vaativat atomi- ja vetypommien kieltämistä. Kylmän sodan aikana rauhanliike ja ydinasevastaisuus olivat keskeisiä teemoja työväenliikkeen vappumarsseilla.
Espanja – Fiesta del Trabajo, Työn päivä
Vapun meno on äänekästä Espanjassakin, jossa päivä on puhtaasti poliittinen. Kun suomalainen juhlija lakittaa valkolakilla päänsä, espanjalainen käärii hihansa mielenosoituksia varten.
Ammattiliitot järjestävät kaupunkien keskustoihin manifesteja, joissa työntekijät marssivat vaatiakseen parempia työoloja ja -oikeuksia. Päivä on lakisääteinen vapaapäivä, mutta ilman karnevaalihenkeä. Espanjalaiset viettävät rentoa vapaapäivää perheidensä kanssa, elleivät siis ole marssimassa.
Dos de Mayo – Muisto vapaussodalle
Karnevaalittomuudesta poikkeuksena on Madrid, jossa juhlitaan vielä 2. toukokuutakin (Dos de Mayo). Kyseessä on Madridin alueen oma päivä vapaussodan muistoksi. Tuolloin kadut täyttyvät juhlahumusta monine tapahtumineen.
2.5.1808 ”Dos de Mayo” Madridin raivoisa kansannousu merkitsi Espanjan vapaussodan alkua Napoleonia vastaan. Francisco de Goya on ikuistanut tämän päivän ja sitä seuranneet teloitukset kuuluisiin maalauksiinsa.
”Francisco de Goya: Sardiinin hautaaminen (n. 1812–1819). Maalaus esittää perinteistä espanjalaista karnevaalijuhlaa, joka päättää hauskanpidon ja aloittaa paastonajan. Goyan teos vangitsee juhlijoiden riehakkaan, lähes groteskin tunnelman.”
”Joaquín Sorolla: Monteleónin tykistövarikon puolustus (1884). Maalaus kuvaa Madridin Dos de Mayo -kansannousun verisiä taisteluita 2.5.1808, jolloin espanjalaiset sotilaat ja siviilit puolustautuivat ranskalaismiehittäjiä vastaan. Tapahtuma laukaisi koko Espanjan vapaussodan..
Haymarketin pommi-isku 1886. Piirros esittää hetkeä, jolloin mielenosoittajien joukosta heitetty pommi räjähtää poliisien keskellä Chicagossa. Tapaus johti veriseen selkkaukseen, jonka muistoksi vappua alettiin viettää kansainvälisenä työläisten päivänä.
TOUKOKUUN 1. PÄIVÄN HISTORIAA
Suomi: Pakanuudesta ylioppilaslakkeihin
Vapun alkutaipaleen juuret ovat muinaissuomalaisen toukojuhlan eli Helan juhlinnassa. Juhlinnassa poltettiin kokkoja eli helavalkeita tarkoituksena suojella karjaa ja saada hyvä sato.
700-luvulla eli pyhä Walburg, jonka muistopäivä sattui juuri kevään juhlan kynnykselle. Kevään juhla sai siten nimekseen Vappu.
1800-luvun säätyläisperinteen myötä vapusta tuli erityisesti ylioppilaiden juhla. Ylioppilaslakin käyttö alkoi 1873. Vappuherkut napattiin saksalaisilta kauppiailta ja kartanoiden runsaiden antimien keittiöistä.
Ilmapalloja ja ylioppilaita takaa vuosikymmenten. Valkolakki ilmestyi katukuvaan vuonna 1873. Tässä valkolakkien meri Helsingin ytimessä. Vappu on kautta aikojen tuonut ihmiset yhteen juhlistamaan kevättä ja yhteisöllisyyttä.
Espanja: Kielletty juhla ja historian painolasti
Verinen alku ja 8 tunnin vaatimus
Espanjan työväenliike omaksui 1.5. juhlinnan Chicagon vuoden 1886 verisistä tapahtumista. Keskeinen tavoite oli alunperin: ”8 tuntia työtä, 8 lepoa ja 8 omaa aikaa”. Espanja on säilyttänyt tämän chicagolaisen luonteen 1.5. päivässään.
Haymarketin muistomerkki Chicagossa. Vuonna 2004 paljastettu pronssiveistos on pystytetty tarkalleen sille paikalle, jossa puhujat seisoivat vuoden 1886 kohtalokkaassa vappumielenosoituksessa. Se symboloi sananvapautta ja työläisten oikeuksien puolesta käytyä kamppailua.
Chicagon poliisimuistomerkki Haymarketin aukiolla. Patsas pystytettiin vuonna 1886 tapahtuneessa pommi-iskussa menehtyneiden poliisien muistoksi. Muistomerkki on joutunut vuosikymmenten saatossa useiden mielenosoitusten kohteeksi, ja se on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan poliisiakatemian suojiin.
Francon aika
Diktaattori Franco halusi vaimentaa 1.5. päivän kapinallisen luonteen, joka muistutti chicagon lakkoilijoista. Hän kielsi työn päivän juhlinnan lähes 40 vuodeksi (1939–1975) ja yritti korvata sen ”Pyhän Joosef Työläisen” uskonnollisella juhlalla.
Uusi tuleminen
Vasta demokratian palattua vuonna 1978 vappu palautui viralliseksi vapaapäiväksi. Siksi se on espanjalaisille edelleen vahva vapauden ja oikeuksien symboli, ei niinkään kevään karnevaali.
Pelkistetty espanjalainen vappujuliste, jossa vasara ja ruuvimeisseli on asetettu ristikkäin. Tämä perinteinen symboliikka korostaa eri ammattiryhmien välistä solidaarisuutta ja työn arvoa. Mustavalkoinen tyyli viittaa usein sotaa edeltäneeseen aikaan tai Francon jälkeiseen demokratian paluuseen, jolloin viesti oli selkeä ja tinkimätön.
Vapauden vappu: Jättimäinen vappumarssi täyttää Madridin kadut vuonna 1978. Francon diktatuurin päätyttyä työläiset saivat vihdoin marssia vapaasti oikeuksiensa puolesta punaisine lippuineen ja tunnuksineen.
Ihana vappu – Nyt juhlitaan
Vappu on huikea sekametelisoppa: se on matka Chicagon tehtaiden lakkorivistä Francon stadionnäytösten ja Pyhän Joosefin kautta Suomen torimarsseihin.
Espanjassa vappu on vakavaa työn ja pyhimysten juhlaa, ja Suomessa karnevaalia simoineen. Niitä yhdistää yksi asia: mikään vapaapäivä ei ole tullut itsestään.
Kun seuraavan kerran asettelet lakkia päähäsi tai suuntaat vappulounaalle, lähetä pieni kiitosviesti historialle. Ilman noita menneisyyden marssijoita saattaisit olla juuri nyt töissä!
Pidetään kiinni oikeuksista, mutta nautitaan keväästä – mieluiten tietenkin tapasten, siman ja vähintään kahdeksan tunnin levon kera. Ja hei, näiden lepotuntien jälkeen jokainen munkki on ansaittu.
Tiesitkö, miksi se on neilikoiden- ja kiehtovan historian juhlaa?
Espanjalainen äitienpäivä on värien juhlaa. Toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina kukkakaupat täyttyvät neilikoista ja ruusuista, joilla lapset ja puolisot kiittävät perheen äitejä. Tiesitkö, että neilikka on Espanjan kansalliskukka ja äidinrakkauden symboli?
Neitsyt Marian kuukaudesta kehkeytyi ”äitien kuukausi”
Äitien juhlinta alkoi Espanjassa jo 1600-luvulla, jolloin päivää vietettiin 8. joulukuuta. Tuolloin äitienpäivä Espanjassa oli täysin uskonnollinen ja puhuttiin Neitsyt Marian Juhlasta. Muita äitejä juhlittiin siinä siivellä.
Katolisessa kirkossa päivä on Neitsyt Marian perisynnittömän sikiämisenpäivä (Immaculada Concepción) ja suuri juhlapäivä.
Homenaje a la Madre
Äitienpäivää vietettiin epävirallisesti ensimmäistä kertaa 4. lokakuuta 1926. Tuolloin Madridissa järjestetyn äitienpäivän tarkoitus oli opettaa lapsille kunnioitusta omia äitejään sekä muita naisia kohtaan.
Tapahtuma sai suuren suosion ja alkoi levetä muihinkin Espanjan kaupunkeihin.
Näillä punaisilla neilikoilla ilmaiset Äidille ihailua ja syvää kiintymystä.
Seuraava yritys vakiinnuttaa äitienpäivä oli Kanariansaarilla toukokuun 3. sunnuntaina 1936. Tuolloin juhla tunnettiin nimellä Homenaje a la Madre, jolla tarkoitetaan ”kunninosoitusta äideille”.
Breña Baja – virallinen äitienpäivä syntyi
Espanjalaisen äitienpäivän historiassa La Palman saarella Kanariansaarilla sijaitseva Breña Bajan kunta on poikkeuksellinen paikka. Huhtikuussa 1936 siitä tuli Espanjan ensimmäinen kunta, joka teki äitienpäivästä virallisen juhlapäivän.
Vaakunan kaksi ruusua
Tapahtuma oli merkittävä päänavaus, ja se on jättänyt pysyvän jäljen paikalliseen identiteettiin: Breña Bajan kunnan vaakunassa on edelleen kaksi ruusua muistona tästä historiallisesta asemasta äitienpäivän virallistajana.
Breña Bajan kunnanvaakuna kätkee sisäänsä palan Espanjan historiaa: sen kaksi ruusua on lisätty vaakunaan kunnianosoituksena kunnan roolille äitienpäivän virallistajana v. 1936. Nämä kukat symboloivat ikuista kiitollisuutta ja äidinrakkautta.
Kanarialainen runoilija ja lehtimies Félix Duarte Pérez näki Kuubassa asuessaan, miten hienosti äitejä juhlittiin, ja toi idean kotisaarelleen. Hänen aloitteestaan La Palmasta tuli Espanjan äitienpäiväkulttuurin edelläkävijä.
San Josén kylässä sijaitseva pronssinen Monumento a las Madres on pysyvä kunnianosoitus kaikille äideille. Antonio Pérez Ortegan veistämä teos sijaitsee Plaza de las Madres -aukiolla, joka on Breña Bajan äitienpäiväperinteiden sydän.
Runoilija Kuubasta – caridad y homenaje
Aloitteen takana oli valtuutettu ja runoilija Félix Duarte Pérez, joka oli saanut äitienpäiväidean asuessaan aiemmin Kuubassa.
Félix Duarte Pérez kuvaili äitienpäivää nimenomaan ”rakkauden ja hyväntekeväisyyden juhlaksi”. Hänelle äiti edusti kaikkea pyyteetöntä ja jaloa, ja hän uskoi, että äitien julkinen kunnioittaminen tekisi koko yhteiskunnasta paremman ja lempeämmän.
Duarte Pérezille päivä ei ollut vain omien äitien muistamista, vaan symbolinen ele, jolla nostettiin esiin äitiyden merkitys koko ihmiskunnan perustana.
Sana ”caridad” (hyväntekeväisyys/lähimmäisenrakkaus) oli Duarten puheissa keskeinen. ”Caridad” kertoo ajan hengestä: Äitienpäivänä oli tapana auttaa myös vähäosaisia äitejä.
Tämä selittää, miksi hän valitsi sanan ”homenaje” kunnianosoitus, pelkän juhla -sanan sijaan.
Vaikka juhlan ajankohta ja luonne muuttuivat myöhempien vuosikymmenten ja sisällissodan myötä, Kanariansaarten aloite säilyy Espanjan kaupallis-uskonnollisen juhlan alkupisteenä.
Puna-valkoinen ruusu-harsokimppu: Tästä valtikkaan sidottu moderni kimppu. Jotain vanhaa ja jotain vähän uudempaa!
Vuosi 1965 – lopullinen paikka ”äitien päivälle”
Vasta vuonna 1965 äitienpäivä siirrettiin toukokuun 1. sunnuntaille. Koko Espanjassa Kanariansaaret mukaan lukien, päivä on sama. Koska katolisessa perinteessä toukokuu on omistettu Jeesuksen äidille Marialle, vahvisti siirto päivän hengellisen merkityksen.
Alettiin puhua toukokuusta ”äitien kuukautena”. Vaikka päivän vakiintumisesta on aikaa, perinteellä on vahvat juuret katolisessa Neitsyt Marian kunnioittamisessa.
Äitienpäivän muisto
Vanhempi sukupolvi saattaa yhä muistaa ajan, jolloin äitejä juhlittiin joulukuussa. Nuoremmille äitienpäivä on aina ollut toukokuun ensimmäinen sunnuntai.
Joulukuussa huomio on nykyään Marian lisäksi vahvasti joulun aloituksessa; monissa kodeissa koristellaan seimi tai joulukuusi juuri tänä joulukuun 8. päivänä.
Vaaleanpunainen neilikka edustaa äidinrakkautta ja kiitollisuutta. Tässä söpö 5 neilikan kimppu kauniissa paketissa.
Suloinen valko-vaaleanpunainen kukka-asetelma korissa Äidille vaikka aamiaispoytään.
Perinteitä
Lahjat
Lapset askartelevat äideille kortteja ja kirjoittavat runoja. Tärkeitä lahjoja ovat myös suklaa ja lahjakortit.
Kukat
Kukat ovat merkittäviä lahjoja. Perinteisiä espanjalaisia kukkasuosikkeja äitienpäivänä ovat neilikat sekä punaiset- ja valkoiset ruusut.
Täytyy kuitenkin todeta, että nykypäivänä perinteistään kovasti kiinni pitävät espanjalaiset ostavat hyvin monenlaisia kukkia myös äitienpäivänä.
Sekakimpuista on tullut suosittuja. Nämä ovat värikkäitä, runsaita ja eläväisiä yhdistelmiä, joissa heijastuu kevään- ja kesän tuleminen.Tässä kukka-asiassa ollaan lähennytty suomalaisen äitienpäivän kanssa.
Kukkien merkitys
Neilikka (clavel) on Espanjan kansalliskukka ja äitienpäivän ehdoton symboli.
Punainen neilikka:
– symboloi ihailua ja syvää kiintymystä.
Vaaleanpunainen neilikka:
– edustaa äidinrakkautta ja kiitollisuutta; on erityisen suosittu neilikkaväri äitienpäivänä
Kansalliskukka neilikka on käytännöllinen valinta äitienpäivään, koska kestävyytensä vuoksi se soveltuu ruusua paremmin toukokuun kuumuuteen.
Hempeä, korkea kukka-asetelma ilahduttamaan Äitiä.
Runsas kimppu, jossa on ”tuhansia” kesän kukkia väreineen.
Punaisen eri sävyjä valkoisen kera kertomaan kunnioituksesta Äitiä kohtaan.
Ruusut
Punaiset ruusut:
– symboloivat syvää rakkautta ja kunnioitusta – ovat yleisin valinta elossa oleville äideille – osoitetaan arvostusta sekä äidin- ja lapsen välistä vahvaa sidettä
Valkoiset ruusut:
– edustavat puhtautta ja viattomuutta
Espanjassa niillä on kaksi erityistä käyttöyhteyttä äitienpäivänä:
1) Muistaminen:
– kunnioitetaan edesmenneitä äitejä
2) Uudet alut:
– ovat suosittu lahja tuoreille- tai odottaville äideille – symboloivat uuden elämän puhtautta
Kun valkoisia ja punaisia ruusuja sekoitetaan samaan kimppuun, ne symboloivat yhtenäisyyttä ja sopusointua.
Äidille kiitos kauniissa kukkapaketissa!
Puhtautta ja viattomuutta edustavat valkoiset ruusut.
Toukokuun 1. sunnuntai: Olet Äiti kukkasi ansainnut niin tänään kuin joka ikinen päivä!
Paikallisia äitienpäivätapahtumia
”Ofrenda de Flores”
Monissa kaupungeissa järjestetään tapahtumia toukokuussa, jolloin annetaan kukkauhreja Neitsyt Marialle. Esimerkiksi Aragoniassa on tapana viedä neilikoita suojeluspyhimyksille äitien ja Marian kunniaksi.
Los Mayos
Monissa kylissä juhlitaan kevään saapumista ja äitiyttä ”Mayo”-lauluilla, joita esitetään kylän naisille ja äideille. Mayo=toukokuu.
Perhekeskeisyys
Espanjassa perhe on aina ykkönen ja se näkyy myös äitienpäivänä. Tuolloin kokoonnutaan yhteen joko ravintolaan tai kotiin ja syödään juhla-ateria.
Maan tapa on, että syöminen, ruuan äärellä istuminen ja espanjalaisuuteen kuuluva äänekäs seurustelu kestää tunteja. Saman pöydän äärellä voi olla äitejä kolmessa polvessa.
Äitienpäivän ruokaperinteet: Paellaa ja perheaikaa
Äitienpäivänä ravintolat täyttyvät ääriään myöten, ja monissa kodeissa valmistetaan äidin lempiruokia. Äitienpäivä on yhteisen pöydän juhla, jossa alueelliset herkut ja perinteisen maut yhdistyvät.
Äitienpäiväaterialla.
Perhe juhlapäivän aterialla.
Juhlapöytä katettu.
Paella ja riisiruoat
Erityisesti Valencian alueella ja rannikolla äitienpäivän klassikko on aito paella. Monet perheet suosivat uunissa valmistettavia riisiruokia (esim. arroz al horno), jotta kokkaaja voi viettää enemmän aikaa perheen kanssa.
Merenelävät ja leikkeleet
Alkupaloiksi tarjoillaan usein laadukkaita espanjalaisia juustoja, jamón serrano -kinkkua sekä grillattuja jättikatkarapuja ja simpukoita.
Liharuoat
Maan sisäosissa suositaan usein uunissa paistettua lammasta tai täytettyä vasikanlihaa (ternera rellena).
Espanjalainen äitienpäiväkortti.
Äitienpäiväjuhlat tässä menossa…
Äitienpäivän ajankohta vaihtelee maittain. Yhdysvalloissa ja monessa muussa maassa juhlaa vietetään toukokuun toisena sunnuntaina (kuten kuvassa mainittu 5/11 eli 11. toukokuuta), Espanjassa aina jtoukokuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Makeat herkut
Jälkiruuaksi nautitaan usein leche frita (paistettu maito), joka on lämmin ja rapeakuorinen. Siinä on viileän kermainen sisus.
Voidaan nauttia myös paikallisia leivonnaisia. Monissa perheissä lapset aloittavat päivän tarjoilemalla äidille aamiaisen vuoteeseen.
Kirkko ja messu
Moni perhe aloittaa äitienpäivän kirkossa, jossa järjestetään erityinen äitienpäivämessu. Messussa kunnioitetaan Neitsyt Mariaa ja kiitetään äitejä.
”Super-Silta” vie kauemmaksi sukuloimaan
Jos äitienpäivä asettuu lähelle 1.5. työväenjuhlapäivää (el día del trabajo), monet espanjalaiset hyödyntävät pitkän neljä-viisipäiväisen vapaan ja matkustavat kauemmaksi tapaamaan perhettään ja sukulaisiaan.
Tällöin kyseessä on ”Super-Puente” eli ns. ”super-silta”. Se tarkoittaa, että silta on pyhäpäivän ja viikonlopun väliin jäävä arkipäivä, joka otetaan vapaaksi ”sillaksi” vapaapäivien välille.
Kyseessä ei yleensä ole palkaton vapaa, vaan päivä joko kuitataan vuosilomapäivällä tai se on ansaittu tekemällä sisään muun vuoden aikana hieman pidempää työpäivää. On myös paikallisia sopimuksia, joissa ne ovat omia erillisiä palkallisia vapaapäiviä.
Työnpäivä (Suomen vappu) 1.5. ja äitienpäivä toukokuun 1. sunnuntai saattavat olla lähes vierekkäin. Tällöin vapaapäiviä tulee helposti neljä tai jopa viisi. Muutoin puentella saadaan yleensä kolme vapaata.
Madridin ”suursilta”
Erityistilanne syntyy Madridissa, sillä toukokuun 2. päivä juhlitaan Madridin alueen omaa päivää (Fiesta de la Comunidad de Madrid). Kun 1.5. ja 2.5. ovat peräkkäin ja niitä seuraa äitienpäivään huipentuva viikonloppu syntyy todellinen suursilta.
Toukokuun 1. sunnuntaina Välimeren rannalla, rentoa äitienpäivää tässä vietetään.
Äitienpäivän kaupallinen historia
Espanjan tavaratalot, erityisesti 1943 perustettu Galerias Preciados halusivat irrottaa äitien kunnioittamisen joulukuun uskonnollisesta juhlasta. Syynä oli tietysti myös se, että siirtämällä päivä toukokuulle, saadaan nostettua kevätmyyntiä mukavasti.
Äitienpäivä Espanjassa tänä päivänä
Monille äideille päivä on tärkeämpi kuin heidän oma syntymäpäivä. Se on myös espanjalaisten tärkeimpiä perhejuhlia.
¡Feliz día de la Madre a todas! Hyvää Äitienpäivää!
