”Pelargonian hoito espanjalaisittain opettaa meille jotain olennaista: kasvi kukoistaa, kun sille antaa aurinkoa ja paljon janojuomaa, mutta muistaa jättää sopivasti omaan rauhaan. Cordoban kukkapihoilla ja -kaduilla punainen hehkuu kirkkaampana kuin missään muualla, ja nyt kerron Sinulle miksi.”
Rikkaiden statussymboli
1800-luvun Viktoriaanisella ajalla pelargonialla oli oma kukkien kieli ja se oli äärimmäisen kallis harvinaisuus, statussymboli johon vain rikkaimmilla oli varaa. Se ei vielä ollut kukka mummolan ikkunalla, mutta jos omistit pelargonian, olit varakas ja maailmankansalainen!
Mikä ihmeen viktoriaaninen aika?
Kyseessä on Iso-Britannian kuningatar Viktorian pitkä hallintokausi (1837–1901).
Se oli pröystäilyn, tiukkojen käytostapojen ja suurten löytöretkien kulta-aikaa. Koska tunteista ei saanut puhua suoraan, kehitettiin monimutkainen kukkien kieli, jolla viestiteltiin salaa.
Pelargonia oli tuon ajan ”muotikukka”, koska se oli kotoisin kaukaisesta Afrikasta ja sen kasvattaminen vaati kalliita lasikasvihuoneita.
Nyt kerron, kuinka helppoa Andalusian symboliksi muuttuneen pelargonian hoito on, ja kuinka se lopulta päätyi Etelä-Afrikan hiekkadyyneiltä kukoistamaan myös suomalaisten mummonmökkien ikkunalaudoille ja nykypäivän muotikukaksi.
”Monen mielestä se on mummolan kukka, mutta täällä kotonani Andalusiassa se on intohimon ja kestävyyden symboli.
Matkaaja purjalaivojen pohjalla
Suurin osa pelargonialajikkeista on kotoisin Etelä-Afrikasta. Ensimmäiset yksilöt purjehtivat Eurooppaan hollantilaisten kauppalaivojen mukana jo 1600-luvulla.
Pelargoniat ovat kasvimaailman selviytyjiä. Ne selvisivät viikkojen merimatkoista pimeissä ja suolaisissa purjelaivoissa. Vettä varastoivien mehevien varsiensa ansiosta ne kestivät pitkän meriatkan jopa ilman vettä.
Vaikka kasvin juuret ovat Afrikassa, ajan saatossa pelargoniasta on tullut Andalusian- ja koko Espanjan sielu. Täällä se on intohimon- ja kestävyyden symboli, ja pidetäänpä sitä myös kodin suojelijana.
Nimi pelargonium tulee kreikan kielen sanasta pelargos (haikara), koska kasvin siemenkota muistuttaa haikaran nokkaa.
”Noidan karkotin” ja hyttysten karkottaja
Ennen vanhaan pelargonioita istutettiin sisäänkäyntien viereen ja ikkunalaudoille, kuten jokainen muistaa mummolastaan. Uskottiin, että niiden (sitruunapelargonia) voimakas tuoksu pitää loitolla paitsi hyttyset, myös pahan silmän sekä kutsumattomat henget. Pelargonia oli kodin elävä suojelija.
”Treffisovellus” Viktoriaaniselta ajalta
Ennen kuin pelargoniasta tuli suomalaisten parvekkeiden vakiovieras, se oli kallis statussymboli ja salainen viestintuoja.
Nuoret rakastavaiset saattoivat viestiä parvekkeiden kautta vaihtamalla kukkien paikkaa tai väriä:
– Jos annoit jollekulle tammenlehtipelargonian lehden, kysyit: ”Oletko ystäväni?”
– Muskottipelargonia viestitti odottamatonta tapaamista.
Tiesitkö, että viktoriaanisella ajalla pelargonioilla oli oma ”kukkien kieli” eli floriografia? Se oli sen ajan salakoodailua ja viestien vaihtoa:
1) Tummanpunainen tarkoitti melankoliaa.
2) Vaaleanpunainen tarkoitti ensirakkautta.
3) Sitruunantuoksuinen tarkoitti odottamatonta kohtaamista.
”Jalat märkänä ja pää kuivana”
Aurinkoa
Pelargonia on kuuman kukka ja rakastaa aurinkoa kuten suomalainen Costa del Solilla.
Suomessa voit huoletta pitää kukan paahtavassa auringossa koko päivän, mutta Espanjassa se kuivuu ellet muista kastella sitä ainakin 1-2 kertaa päivässä ja kunnolla.
Espanjassa suositeltavaa on siirtää kukka varjoon iltapäivän kuumimman paahteen ajaksi. Kukapa sitä sitten viitsisi tehdä, ellei omista puutarhuria!? Tunnen henkilöitä, jotka laittavat kauniit silkkipelargoniat parvekkeilleen ja patioilleen koko kesäksi. – Ne eivät lakastu, ainoastaan voivat haalistua.
Janojuomaa
Mullan saa kastella läpimäräksi, kunhan aluslautaselle tai ruukkuun ei jää vettä. Pelargonia inhoaa seisovaa vettä. Anna mullan kuivahtaa kunnolla kastelujen välillä. Se on mehikasvimainen ja varastoi vettä varsiinsa selviytyäkseen kuumasta.
Lannoitetta
Pelargonia on kestävä ja kiitollinen kasvi. Se on selviytyjä, joka puskee kukkaa ilman lannoitettakin. Kuitenkin, suosittelen ehdottomasti käyttämään esim. nestemäistä ravinneainetta kerran viikossa kastelun yhteydessä. Näin varmistat kukkien jaksavan erityisen hyvänä pitkälle syksyyn jopa pakkasiin asti.
Nyppimistä
Pelargonia tekee koko ajan uutta nuppua, joista kukat aukeavat ja kukkivat joitakin päiviä. Kuihduttuaan nyppää kukka varren kanssa pois niin kasvi puskee entistä enemmän nuppuja.
Jos kuihtuneita ei poisteta, kasvi tuhlaa turhaan energiaansa siementen tekoon, joka on pois uusilta nupuilta.
Sisätiloissa
Pelargonia pitää valoisasta ja ilmavasta, normaalista huonelämmöstä. Ilma saa olla mieluummin kuiva kuin kostea eikä vetoa.
Pelargonioiden kirjoa
Tuoksupelargoniat :
Näiden kukat ovat usein vaatimattomampia, mutta lehdet kätkevät sisäänsä huikeita tuoksuja sitruunasta ruusuun ja jopa piparminttuun.
Jalopelargoniat (Regal/Martha Washington):
Nämä ovat pelargoniamaailman ”aristokraatteja”. Niillä on suuret, usein kaksiväriset ja upeasti kuvioidut kukat, jotka muistuttavat lähes orkideoita.
Kotipelargoniat (Zonal):
Ne perinteiset ja rakastetut ”mummolapelargoniat”, jotka tunnistat lehtien tummemmasta vyöhykkeestä. Väriskaala ulottuu puhtaasta valkoisesta syvään purppuraan ja loistavaan oranssiin.
Riippupelargoniat (Ivy-leaved):
Täydellisiä Andalusian parvekkeille! Ne valuvat kauniina kukkamattoina ruukkujen reunojen yli.
