Vappu on värien ja ilon juhla – tervetuloa matkalle suomalaisen ja espanjalaisen vapun historiaan!
Piknik siman kera vs. poliittiset marssit
Vappu Suomessa ja Espanjassa on samana päivänä 1. toukokuuta. Molemmille maille se on työn päivä (Fiesta del trabajo), vaikka sen olemus maissa eroaakin kovasti.
Suomi – Opiskelijoiden ja kevään juhla
Kun suomalaiset juhlivat vappua, he juhlivat ensisijaisesti kevättä ja kesän tuloa. He painavat ylioppilaslakin päähänsä ja marssivat kuohupullot kilisten lakitettaville patsaille (mm. Havis Amanda). Riehakkaan kevätjuhlan lisäksi toukokuun 1. on kuitenkin aina Työväen juhlapäivä.
Piknik runsaiden suussa sulavien eväsherkkujen kera on monille ehdottoman tärkeä perinne. Helsingin Ullanlinnanmäellä aamupäivän brunssilla korkataan kuohuvat ja iloitaan yhdessä lähestyvstä kesästä.
Vappujoukkojen järjestäytymistä Helsingissä 1950-luvulla. Ennen nykyistä karnevaalihumua vappu täytti kaupungin aukiot kurinalaisista marssiosastoista, jotka kokoontuivat kuuntelemaan juhlapuheita ja vaatimaan parempia työoloja.
Rauhan asialla Oulussa 1958. Vappukulkueen osallistujat vaativat atomi- ja vetypommien kieltämistä. Kylmän sodan aikana rauhanliike ja ydinasevastaisuus olivat keskeisiä teemoja työväenliikkeen vappumarsseilla.
Espanja – Fiesta del Trabajo, Työn päivä
Vapun meno on äänekästä Espanjassakin, jossa päivä on puhtaasti poliittinen. Kun suomalainen juhlija lakittaa valkolakilla päänsä, espanjalainen käärii hihansa mielenosoituksia varten.
Ammattiliitot järjestävät kaupunkien keskustoihin manifesteja, joissa työntekijät marssivat vaatiakseen parempia työoloja ja -oikeuksia. Päivä on lakisääteinen vapaapäivä, mutta ilman karnevaalihenkeä. Espanjalaiset viettävät rentoa vapaapäivää perheidensä kanssa, elleivät siis ole marssimassa.
Dos de Mayo – Muisto vapaussodalle
Karnevaalittomuudesta poikkeuksena on Madrid, jossa juhlitaan vielä 2. toukokuutakin (Dos de Mayo). Kyseessä on Madridin alueen oma päivä vapaussodan muistoksi. Tuolloin kadut täyttyvät juhlahumusta monine tapahtumineen.
2.5.1808 ”Dos de Mayo” Madridin raivoisa kansannousu merkitsi Espanjan vapaussodan alkua Napoleonia vastaan. Francisco de Goya on ikuistanut tämän päivän ja sitä seuranneet teloitukset kuuluisiin maalauksiinsa.
”Francisco de Goya: Sardiinin hautaaminen (n. 1812–1819). Maalaus esittää perinteistä espanjalaista karnevaalijuhlaa, joka päättää hauskanpidon ja aloittaa paastonajan. Goyan teos vangitsee juhlijoiden riehakkaan, lähes groteskin tunnelman.”
”Joaquín Sorolla: Monteleónin tykistövarikon puolustus (1884). Maalaus kuvaa Madridin Dos de Mayo -kansannousun verisiä taisteluita 2.5.1808, jolloin espanjalaiset sotilaat ja siviilit puolustautuivat ranskalaismiehittäjiä vastaan. Tapahtuma laukaisi koko Espanjan vapaussodan..
Haymarketin pommi-isku 1886. Piirros esittää hetkeä, jolloin mielenosoittajien joukosta heitetty pommi räjähtää poliisien keskellä Chicagossa. Tapaus johti veriseen selkkaukseen, jonka muistoksi vappua alettiin viettää kansainvälisenä työläisten päivänä.
TOUKOKUUN 1. PÄIVÄN HISTORIAA
Suomi: Pakanuudesta ylioppilaslakkeihin
Vapun alkutaipaleen juuret ovat muinaissuomalaisen toukojuhlan eli Helan juhlinnassa. Juhlinnassa poltettiin kokkoja eli helavalkeita tarkoituksena suojella karjaa ja saada hyvä sato.
700-luvulla eli pyhä Walburg, jonka muistopäivä sattui juuri kevään juhlan kynnykselle. Kevään juhla sai siten nimekseen Vappu.
1800-luvun säätyläisperinteen myötä vapusta tuli erityisesti ylioppilaiden juhla. Ylioppilaslakin käyttö alkoi 1873. Vappuherkut napattiin saksalaisilta kauppiailta ja kartanoiden runsaiden antimien keittiöistä.
Ilmapalloja ja ylioppilaita takaa vuosikymmenten. Valkolakki ilmestyi katukuvaan vuonna 1873. Tässä valkolakkien meri Helsingin ytimessä. Vappu on kautta aikojen tuonut ihmiset yhteen juhlistamaan kevättä ja yhteisöllisyyttä.
Espanja: Kielletty juhla ja historian painolasti
Verinen alku ja 8 tunnin vaatimus
Espanjan työväenliike omaksui 1.5. juhlinnan Chicagon vuoden 1886 verisistä tapahtumista. Keskeinen tavoite oli alunperin: ”8 tuntia työtä, 8 lepoa ja 8 omaa aikaa”. Espanja on säilyttänyt tämän chicagolaisen luonteen 1.5. päivässään.
Haymarketin muistomerkki Chicagossa. Vuonna 2004 paljastettu pronssiveistos on pystytetty tarkalleen sille paikalle, jossa puhujat seisoivat vuoden 1886 kohtalokkaassa vappumielenosoituksessa. Se symboloi sananvapautta ja työläisten oikeuksien puolesta käytyä kamppailua.
Chicagon poliisimuistomerkki Haymarketin aukiolla. Patsas pystytettiin vuonna 1886 tapahtuneessa pommi-iskussa menehtyneiden poliisien muistoksi. Muistomerkki on joutunut vuosikymmenten saatossa useiden mielenosoitusten kohteeksi, ja se on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan poliisiakatemian suojiin.
Francon aika
Diktaattori Franco halusi vaimentaa 1.5. päivän kapinallisen luonteen, joka muistutti chicagon lakkoilijoista. Hän kielsi työn päivän juhlinnan lähes 40 vuodeksi (1939–1975) ja yritti korvata sen ”Pyhän Joosef Työläisen” uskonnollisella juhlalla.
Uusi tuleminen
Vasta demokratian palattua vuonna 1978 vappu palautui viralliseksi vapaapäiväksi. Siksi se on espanjalaisille edelleen vahva vapauden ja oikeuksien symboli, ei niinkään kevään karnevaali.
Pelkistetty espanjalainen vappujuliste, jossa vasara ja ruuvimeisseli on asetettu ristikkäin. Tämä perinteinen symboliikka korostaa eri ammattiryhmien välistä solidaarisuutta ja työn arvoa. Mustavalkoinen tyyli viittaa usein sotaa edeltäneeseen aikaan tai Francon jälkeiseen demokratian paluuseen, jolloin viesti oli selkeä ja tinkimätön.
Vapauden vappu: Jättimäinen vappumarssi täyttää Madridin kadut vuonna 1978. Francon diktatuurin päätyttyä työläiset saivat vihdoin marssia vapaasti oikeuksiensa puolesta punaisine lippuineen ja tunnuksineen.
Ihana vappu – Nyt juhlitaan
Vappu on huikea sekametelisoppa: se on matka Chicagon tehtaiden lakkorivistä Francon stadionnäytösten ja Pyhän Joosefin kautta Suomen torimarsseihin.
Espanjassa vappu on vakavaa työn ja pyhimysten juhlaa, ja Suomessa karnevaalia simoineen. Niitä yhdistää yksi asia: mikään vapaapäivä ei ole tullut itsestään.
Kun seuraavan kerran asettelet lakkia päähäsi tai suuntaat vappulounaalle, lähetä pieni kiitosviesti historialle. Ilman noita menneisyyden marssijoita saattaisit olla juuri nyt töissä!
Pidetään kiinni oikeuksista, mutta nautitaan keväästä – mieluiten tietenkin tapasten, siman ja vähintään kahdeksan tunnin levon kera. Ja hei, näiden lepotuntien jälkeen jokainen munkki on ansaittu.
