40 PÄIVÄN PAASTO JA PAKANALLISET JUHLAT VOIVAT ALKAA
Pääsiäisessä yhdistyvät kristillinen sanoma, juutalainen perintö ja pakanalliset kevään juhlat. Sitä vietetään suuren paaston jälkeen ja kevätpäiväntasauksen jälkeisen täysikuun jälkeisenä sunnuntaina. Tätä seuraa ns. hiljainen viikko. Pääsiäinen ajoittuu maaliskuun 22. ja huhtikuun 25. päivien väliin.
Kristillinen pääsiäinen – tiedätkö, mikä on Pesach-juhla
Kristillisellä pääsiäisellä on juurensa juutalaisessaPesach-juhlassa, jossa juhlitaan israelilaisten vapautumista Egyptin orjuudesta.
Uuden testamentin mukaan Jeesus ristiinnaulittiin ja nousi ylös juuri Juutalaisen pääsiäisen aikaan. Tuolloin Jeesuksesta tuli kristityille uusi ”pääsiäislammas’ ja vapauttaja synnistä ja kuolemasta.
Pääsiäismuna – ylösnousemuksen vertauskuva
Munien maalaamisella on suuri merkitys pääsiäisessä. Se on vanha vertauskuva hedelmällisyydelle ja ylösnousemukselle. Munien sisällä on iloinen yllätys kuten ensimmäisenä pääsiäisenä -Jeesuksen hauta on tyhjä, Jeesus on noussut kuolleista.
Legenda Maria Magdalenasta
Maria Magdalena oli pyhimys ja Jeesuksen opetuslapsi. Hänet tosin on sekoitettu katuvaan prostituoituun, naiseen joka voiteli Jeesuksen jalat. Nykyään kirkkohistoriassa häntä pidetään naisten roolin esikuvana.
Lahja keisarille – symboli Jeesuksen verestä
Roomankeisari Tiberius epäili ylösnousemuksen mahdollisuutta. Legendan mukaan Maria Magdalena meni keisarin luokse ilmoittamaan: ”Jeesus on noussut kuolleista”. – Maria oli ensimmäinen, joka näki tyhjän haudan ja ylösnousseen Jeesuksen. Hänen tehtäväksi jäi asian kertominen myös opetuslapsille.
Maria Magdalena vei keisarille lahjaksi ensimmäisen punaiseksi värjätyn pääsiäismunan. Ortodoksiperinteeseen kuuluu yhä maalata pääsiäismunat punaisiksi, mikä symboloi Jeesuksen verta.
Suomen ”pääsiäinen”-sanan synty
Suomen kielessä ”pääsiäinen” -sana tunnetaan 1500-luvulta Mikael Agricolan kirjoituksista. Kristillisessä perinteessä sitä lienee käytetty aiemminkin. Pääsiäinen sanana tarkoittaa paastosta pääsemistä eli neljänkymmenen päivän kieltäymyksen päättymistä.
Miksi pääsiäistä juhlitaan
Kevät on luonnon heräämisen ja valon lisääntymisen aikaa. On sopiva kohta pysähtyä hetkeksi sesongin herkkujen, keltaisten narsissien ja koristeiden ääreen.
Pääsiäisen varsinainen sanoma itse kultakin tavalliselta kirkkouskovaiselta unohtuu. Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla, jota alettiin viettää 100-luvulla. Kristillisyydessä sen ytimenä on elämä, joka voittaa kuoleman – usko siihen, että Jumala herätti Jeesuksen kuolleista.
Pakanalliset tavat vs. kirkolliset perinteet
Kevään juhlinnan perinteet ovat vahvasti läsnä suomalaisessa pääsiäisessä. Keski-Pohjanmaalla karkoitetaan pahoja henkiä edelleen kokkoja polttamalla, ja juhlaan kuuluvat erottamattomasti myös rairuoho ja pääsiäisnoidat.
Ruokana nautitaan lammasta ja päälle herkutellaan mämmillä ja pashalla. Palmusunnuntaina lapset kiertelevät taloissa pajunvitsoilla virpomassa – toiveena karkkia tai pieni palkka. Perinne kumpuaa Jerusalemin palmunoksista, jotka on meillä kotoisasti korvattu pajunoksilla.
Pääsiäisen aikaan kirkoissa kaikuvat pääsiäiseen laaditut konsertit mm. Bachin passiot, jotka ovat musikaalisia tulkintoja Kristuksen kärsimyksestä. Pääsiäinen yhdistää teemat kuolemasta ja ylösnousemuksesta, kevään tulosta ja yhdessäolosta.
I