Avainsana: Pedro Sánchez

  • KUOLLEIDEN LAAKSO – Valle de Guelgamuros


    – Haudanryöstöjä, orjatyövoimaa ja fasismin symboli


    Kuolleiden laakso Valle de los Caidos. Kuvassa Francon monumenttialue vuoren uumenissa ja 150 m korkea rautaristi.
    Kauniissa laaksossa Espanjan verisin kuolematon muisto.




    Miltä Sinusta tuntuisi viedä 40 vuotta kukkia isoisäsi haudalle ja saada sen jälkeen tietää, että pappasi luut on valtion toimesta varastettu ja piilotettu mahtipontisen diktaattorin jalkojen alle?


    Ihana Espanja ei siis ole vain aurinkorantoja ja palmupuita eikä sen kiehtova historia kerro ainoastaan muinaisen Kreikan sadunhohtoisista puolijumalista ja Maurien 800-vuotisesta valtakaudesta Andalusiassa.

    Karmiva historia pitää sisällään maan sisällissodan (1936-39), jonka diktaattorin, kenraali Francisco Francon johtamat kansallismieliset voittivat.

    Francon virallinen aikakausi oli 1939-75, joka kattaa hänen koko Espanjan yksinvaltiuden. Oikeasti se kuitenkin alkoi jo sodan alkaessa 1936, kun hän julistautui kansallisen puolen valtionmieheksi. Francon harjoittaman fasismin aikana koko Espanja oli kuin veitsi kurkulla.


    Tie kohti basilican ovea ja monumenttialuetta. Ylhäällä edessä risti.
    Matka kohti rautaporttia, jonka takana on 34.000 sotilaan piilotettu salaisuus, Francon jalkojen juuressa.



    Mikä ja missä on ”kuolleiden laakso”?

    ”Se näyttää ulkoa pelkältä massiiviselta kivikirkolta ja rauhalliselta vuoristolta. Todellisuudessa se on poliittisen raivon, salattujen tragedioiden ja orjatyön monumentti, jonka ovet ovat tänäkin päivänä usein lukossa – koska menneisyyden haamut eivät jätä Espanjaa rauhaan.”


    Nimen historia

    Kuolleiden laakso on Espanjassa noin 40 km päässä Madridista Guadarraman vuoristossa. Paikannimi on Valle de Guelgamuros eli Guelgamurosin laakso.

    Kun tie erkaantuu vilkkaasta Madridista kohti Kuolleiden laaksoa, ollaan keskellä ei mitään kuten historian kauheudetkin aikanaan sopivasti piilossa. Kun lähestyimme paikkaa, alkoi oikeastaan jo hieman kauhistuttamaan mihin joudumme.

    Ilmakin vierailupäivänämme sattui olemaan aiheeseen sopien erittäin ankea, harmaa ja hieman sumuinen. Lämpötilakaan ei todellakaan ollut helteinen eikä edes peruslämmin.


    Diktaattori Franco muutti nimeksi Valle de los Caidos (vir. käännös on kaatuneiden laakso) virallisella perustamisdekreetillä 1.4.1940. Tämä tapahtui tasan vuosi siitä, kun oli julistanut sisällissodan päättyneeksi oman puolensa voittoon.

    Nimellä ”Caidos” Franco halusi kunnioittaa nimenomaan sodassa hänen puolellaan taistelleiden sotilaiden ”kansallismielisten muistoa”.

    Basilikan esplanadi.
    Basilikan esplanadi (la explanada de la basílica).



    Alkuperäinen nimi palautetaan

    Espanjan valtio muutti nimen Valle de los Caidos takaisin alkuperäiseksi eli Valle de Guelgamurosiksi 21.10.2022, kun uusi demokraattisen muistin laki astui voimaan (Ley de Memoria Democrática).

    Tarkoituksena oli poistaa paikalta sen olemus Francoa ja hänen diktatuurinsa voittoa ihannoiva luonne. Tuolloin paikka muutettiin myös siviilihautausmaaksi (cementerio civil). Nimeä Valle de los Caidos käytetään kuitenkin ihan yleisesti sen tunnettuuden takia.,


    Diktaattori Francisco Franco 1.4.1959 vihkimässä kuolleiden laaksoa
    Francisco Franco vihki kuolleiden laakson 1.4.1959. Sisällissodan päättymisestä oli tasan 20 vuotta.




    Oikeistolainen diktatuuri päättyy

    Diktaattori, kenraali Francisco Franco kuoli 82-vuotiaana 20. marraskuuta 1975 ja hautajaiset järjestettiin kolme päivää kuoleman jälkeen. Menot olivat erittäin mahtipontiset, tarkasti käsikirjoitetut ja vahvan sotilaalliset valtiolliset hautajaiset.

    Francon hautajaiset herättivät kansainvälistä närkästystä. Länsi-Euroopan johtajat loistivat poissaolollaan, ja paikan päällä nähtiinkin varsin synkkä julkkisgalleria:

    Hautajaisiin saapuivat mm. Chilen pelätty pahamaineinen sotilasdiktaattori Augusto Pinochet, Jordanian kuningas Hussein, Monacon hallitsija Ruhtinas Rainier III, Filippiinien diktaattorin ”kenkävaimo” Imelda Marcos ja suurta huomiota herättänyt USA:n varapresidentin Nelson Rockefellerin diplomaattinen läsnäolo.


    Basilika ja siellä oleva alttari.,
    Vuoren syleilyssä – Kuolleiden laakson monumentaalinen basilika.



    Hautaus vuoren sisään

    Arkku laskettiin Kuolleitten laakson basilikan sisään alttarin taakse valmiiksi kaivettuun hautaan. Haudan päälle asetettiin massiivinen 1.500 kiloa painava graniittilaatta, johon kaiverrettiin pelkkä nimi Francisco Franco.

    Hänen kuolemansa päätti vuonna 1939 alkaneen, lähes 40 vuotta kestäneen oikeistolaisen diktatuurin ja käynnisti Espanjan siirtymisen demokratiaan.

    Basilikan pääalttarin edustalla lepäsi vuosikymmeniä myös Espanjan fasistisen Falangi-puolueen perustaja José Antonio Primo de Rivera, josta tehtiin historian suurin fasistinen marttyyri. Hänet teloitettiin marraskuusa 1936 Alicanten vankilassa.

    Kuolleiden laakson valmistuttua 1959 Primo de Rivera siirrettiin basilikan alttarin lattian alle kunniapaikalle. Diktaattorin tavoin myös tämä fasistijohtaja sai lopulta häädön, kun hänen hautansa avattiin ja jäänteet siirrettiin pois huhtikuussa 2023.


    Ruumiin ylöskaivaminen

    Diktaattori Franco siirrettiin pois monumentista 24.10.2019. Tämä exhumointi eli hautariidan päätökseen saattanut ruumiin ylöskaivaminen oli valtava mediatapahtuma Espanjassa.


    Diktaattori Francon viimeinen matka kuolleiden laaksosta hautausmaalle Madridiin.
    Matkalippu helvettiin: Franco jättää laakson lokakuussa 2019.



    Miksi siirrettiin?

    Arkku siirrettiin Espanjan vasemmistolaisen hallituksen toimesta. Katsottiin, että fasistisen diktaattorin hauta keskellä valtiollista monumenttia toimi äärioikeiston pyhiinvaelluspaikkana ja näin häpäisi diktatuurin uhrien muistoa.

    Diktaattori omaisten haltuun

    Pitkän lakitaistelun ja Francon suvun vastustuksen jälkeen Francon arkku nostettiin basilikan pääalttarin takaa, jossa se oli ehtinyt olla lähes 44 vuotta (vuodesta 1975).

    Arkku kuljetettiin Valle de los Caídosista helikopterilla Madridin lähellä sijaitsevalle El Pardo-Mingorrubion siviilihautausmaalle, jonne hänet haudattiin vaimonsa viereen.

    Francon muuttamaa nimeä Valle de los Caidos käytetään yhä sen tunnettuuden vuoksi, mutta kuolleiden laakson, monumentin alueella se on kielletty ja kaikki kyltit ja esitteet on muutettu.


    Francon voitonmonumentti – rakentaminen alkaa

    Francon tarkoitus monumentaalisen muistomerkin rakentamisessa oli ”ikuistaa hänen loistokas ristiretki kaatuneiden muistoksi”. Alunperin paikka oli siis tarkoitettu yksinomaan Francon oman, kansallismielisen osapuolen kaatuneille sotilaille.


    150 m korkea graniittitorni mausoleumin yllä.
    Graniittiset jättiläiset – Juan de Ávalosin massiiviset evankelistat kohoavat luostarin käytävien ja vuoren uumeniin kätketyn basilikan yläpuolella.




    Piilotettu basilika

    Monumentin suunnittelivat arkkitehdit Pedro Muguruza ja myöhemmin Diego Méndez. Se rakennettiin vuosina 1940–1959.

    Massiivisen vuoren syleilyssä on jättimäinen luola. Se on louhittu kokonaan graniittisen vuoren sisään. Kirkkosali ja kuoret ovat 262 metriä pitkän ja synkän käytävän päässä.

    Koko massiivisen kirkon kokonaispituus on pidempi kuin Vatikaanin Pietarinkirkko, ja itse asiassa se on maailman pisin kirkkorakennus. Tästä on maininta Guinnessin ennätystenkirjassa.


    Kirkon salaisuus ja Vatikaani

    Tunneli louhittiin tahallaan pidemmäksi kuin Rooman Pietarinkirkko. Katolisen kirkon säännöt eivät sallineet minkään kirkon olevan suurempi kuin Pietarinkirkko. Niinpä paavi Johannes XXIII keksi asialle ratkaisun:

    Hän vihki paikan basilikaksi vuonna 1960 siten, että alkupää tunnelista julistettiin pelkäksi vihkimättömäksi eteishalliksi (narthex). Vasta suuren pronssiportin takana tunnelin loppupäässä alkaa varsinainen pyhitetty kirkkosali.

    Sisälle basilikaan mennään raskaista pronssiovista ja saavutaan eteishalliin (narthex). Sen jälkeen alkaa pitkä, kylmä ja synkkä holvimainen päälaiva, joka uppoaa syvälle graniittivuoren uumeniin. Akustiikka luolassa on aavemainen parannusyrityksistä huolimatta.


    Basilikan katto, jossa 5 miljoonaa mosaiikkipalaa.
    Katse kohti ikuisuutta – Santiago Padrósin massiivinen mosaiikkikatto luo häikäisevän kontrastin basilikan karuille kiviseinille.



    Alttarin jättimäinen mosaiikkikupoli

    Ylhäällä basilikan alttarilla on Santiago Padrósin suunnittelema kuusikulmainen mosaiikkikupoli, joka koostuu peräti kuudesta miljoonasta lasi- ja kultapalasta.

    Kupoli esittää Kristusta ja sen ympärillä vaeltavia Espanjan historian sankareita ja pyhimyksiä. Tietysti kupolissa on myös sisällissodan taisteluissa kaatuneita, eli olisiko tämä suoraa poliittista propagandaa uskonnon varjolla!?



    Poliittiset vangit

    Louhintatöissä käytettiin orjatyövoimana rangaistusvankeja eli tasavaltalaisia poliittisia vankeja. Tämä tekee asiasta Espanjassa edelleenkin hyvin herkän ja kiistanalaisen aiheen.

    Käytössä oli tuomioiden lunastusjärjestelmä, jolla vangit pystyivät työnteolla lyhentämään tuomioitaan. Se ei välttämättä ilahduttanut, sillä vuoristo-olosuhteet olivat todella ankarat ja vaativat ihmishenkiä.

    Evankelistat San Juan ja San Lucas tornin juurella.
    Evankelistat San Juan oikealla puolella ja San Lucas tornin vasemmalla puolella. Tornin takana ovat evankelistat San Mateo ja San Marcus.



    Graniittinen valhe – vaiettu joukkohauta

    Monumentaalisen alueen vuoren päällä kohoava kiviristi on 150 m korkea. Se tekee siitä maailman suurimman ja korkeimmassa asemassa olevan kristillisen ristin. Kirkkaalla säällä se näkyy 30 km päähän. Vuoren sisällä kulkee pystysuora työntekijöiden hissi ja huoltoportaat.

    Ristin alta ei löydy pelkkää basilikaa, vaan Espanjan historian suurin ja vaietuin joukkohauta, joka on täytetty luvattomilla ruumiskuormilla.

    Ristin juurella on neljä evankelistan patsashahmoa (Johannes, Markus, Luukas ja Matteus). Jättimäisiä nämäkin, jokainen on noin 18 metriä korkea ja pelkästään yhden patsaan pään sisään mahtuisi useampi ihminen.


    Benediktiinimunkit ja salainen tunneli

    Vuoren takana on suuri luostarirakennus, josta kulkee suoraan basilikan alttarille pitkä, kallion sisään louhittu maanalainen käytävä. Benediktiinimunkit voivat kulkea asunnoistaan suoraan alttarille toimittamaan messua ilman, että kertaakaan pitäisi astua ulkoilmaan tai yleisön sekaan.

    Valle de los Caidosin pääalttari ylhältä alaspäin katsottuna.



    Ryöstetyt ruumiit – luvattomat hautaukset

    Kuolleiden laaksoon on haudattu lähes 34.000 sisällissodassa kuollutta. Alunperin Francon tarkoituksena oli haudata ainoastaan omat kansallismieliset sotilaat.

    Koska näitä ei vapaaehtoisesti saatu tarpeeksi täyttämään jättimäistä mausoleumin kryptaa, alettiin siirtämään myös kaatuneiden tasavaltalaisten (hävinneiden) ruumiita.

    Francon hallinto täytti muistomerkin salaa avaamalla maanteiden varsilla olevia nimettömiä joukkohautoja. Sisällissodan aikana tuhansia ihmisiä teloitettiin suoraan tienpientareille ja ojanpohjiin. Sieltä heidän jäänteensä myöhemmin ryöstettiin diktaattorin monumenttiin perheiltä lupaa kysymättä.

    Voidaan puhua ”graniittisesta valheesta”, kun Franco yritti verhota tämän historian verisimmän sisällissodan ”kansalliseksi sovinnoksi” pakottamalla uhrit samaan hautaan kanssamurhaajiensa kanssa.


    Kuin ylilento ristin yllä kuolleiden laaksossa.
    Siellä se muistuttaa menneestä…menneet eivät ole menneitä, Espanja muistaa ja toimii…




    Espanjan suurin vainajien siirto-operaatio

    Monumentin avauduttua vuonna 1959, sinne siirrettiin vuosina 1959–83 yhteensä 33 846 ihmisen jäänteet. Siirrot tehtiin virallisilta hautausmailta, joukkohaudoista sekä taistelukentiltä.


    Öisiä rekkajonoja ja luulaatikoita

    Vuosina 1959-83 alettiin Valle de los Caidosiin siirtää myös tasavaltalaisten ruumiita – tarkemmin sanottuna luita.

    Tämä tarkoittaa, että Espanjan valtion- eli diktaattori Francon toimesta lähetettiin yöllä pimeän aikaan jonokaupalla rekkoja noutamaan ”luukuormia”. Rekka-autot ajoivat noutamaan tasavaltalaisten sotilaiden ruumiita hautausmailta ympäri Espanjaa. Haudat avattiin ja luut lapioitiin puulaatikoihin.

    Tämä tehtiin salaa ja omaisilta lupaa kysymättä. Ja kukapa luvan olisi suosiolla antanutkaan, sillä oman pojan viimeinen leposija tulisi olemaan sodan voittaneen vastapuolen fasistidiktaattorin jalkojen alla.


    Leveät askelmat basilikan alttarille. Basilika on korkea ja siellä on risti ja isoja kynttilöitä.
    Entinen kunniapaikka – Tämän alttarin katveessa Franco luuli lepäävänsä ikuisesti, kunnes häätöauton takavalot vilkkuivat vuonna 2019.



    Luulaatikoita oli valtavasti. Ne varastoitiin katseilta piiloon basilikan louhittujen seinien sisälle, jonne kukaan ei päässyt. Ja koska luita oli paljon ja puulaatikoita kuljetettiin ympäri isoa maata, ne usein myös hajosivat. Näin samaan laatikkoon päätyi usean eri sotilaan luita.

    Tasavaltalaisten eli Francon vastustajien ruumiita kaivettiin salaa ylös myös nimettömistä joukkohaudoista ja tienvarsien massahaudoista (las cunetas).

    Tuhansia ihmisiä teloitettiin suoraan ojanpohjiin ja teiden pientareille. Myöhemmin jäänteet ryöstettiin Francon monumenttiin. Heidät kuljetettiin suurissa yhteislaatikoissa ja haudattiin kirkon seinien sisään jopa ilman nimitietoja. Omaisilta lupaa ei kysytty eikä asiasta tiedotettu.


    Uhrijäänteiden palautus alkanut

    Valle de los Caidos on Espanjan suurin yksittäinen joukkohauta. Espanjan valtio rahoittaa projekteja, joissa tunnistettujen uhrien jäänteitä kaivetaan laakson uumenista ylös ja palautetaan heidän sukulaistensa toivomiin perhehautoihin ja kotihautausmaille.
    Nyt alueen uumenissa tehdään vihdoin vaikeita DNA-tunnistuksia.


    Basilikan alttari. Sen edessä penkkejä ja leveät askelmat.
    Kirkkokansa istuu penkeissä, mutta herrat ovat poissa. Alttarin edusta tyhjennettiin diktaattoreista, ja jäljelle jäi vain kylmä graniittilattia. Franco lähti 2019 ja falangistijohtaja Primo de Rivera 2023.




    Edessä historian pesu, onko se mahdollista?

    Museoalue

    Demokraattisen muistin laki 2022 määräsi alueen muutettavaksi Francon diktatuurin muistomerkistä historian oppitunniksi ja museoalueeksi. Suunnitelmana on Auschwitzin tyylinen moderni tulkintakeskus ja näyttelytiloja.

    Tarkoituksena on, että vierailija ei enää kohtaa pelkkää mahtipontista monumenttia, vaan saa heti portilla eteensä faktat orjatyövoiman käytöstä, diktatuurista ja propagandasta. Tämä ”historian pesu” on osoittautunut kuitenkin äärimmäisen haastavaksi.


    Benediktiivimunkkien häätö

    Espanjan hallitus haluaisi lakkauttaa monumenttia hallitsevan benediktiivimunkkien säätiön, joka tarkoittaisi munkkien häätämistä alueen luostaristaan. Munkit ja Espanjan oikeistopuolueet vastustavat tätä tiukasti, ja asia on juridisessa umpikujassa.


    Ristin kohtalo

    Vuoren päällä olevaa ristiä pidetään fasismin symbolina ja siten äärivasemmistolainen podemos-puolue on vaatinut sen räjäyttämistä tai purkamista. Sosialistipuolue ( PSOE) ja pääministeri Pedro Sánchez tekivät päätöksen jättää risti rauhaan osana arkkitehtuurihistoriaa.

    PSOE päätti, että ristin merkitys selitetään opasteissa uudelleen. Toistaiseksi risti on saanut jäädä, mutta sen juurella käydään koko ajan vääntöä miten Espanjan synkin monumentti pitäisi kohdata.


    Benediktiinimunkien kappeli pihapiirissä maan päällä. Korkea tila, jossa puupenkit ja ruskea-valkoinen väritys.
    Menuun kuuluu tänään alttari ja kattoholvit. Ravintolarakennukseen kätketyssä kappelissa rukoillaan kaikessa hiljaisuudessa, kun seinän takana kilisevät jo kahvikupit ja lautaset.




    Edessä historian pesu, onko se mahdollista?

    Museoalue

    Demokraattisen muistin laki 2022 määräsi alueen muutettavaksi Francon diktatuurin muistomerkistä historian oppitunniksi ja museoalueeksi. Suunnitelmana on Auschwitzin tyylinen moderni tulkintakeskus ja näyttelytiloja.

    Tarkoituksena on, että vierailija ei enää kohtaa pelkkää mahtipontista monumenttia, vaan saa heti portilla eteensä faktat orjatyövoiman käytöstä, diktatuurista ja propagandasta. Tämä ”historian pesu” on osoittautunut kuitenkin äärimmäisen haastavaksi.


    Benediktiivimunkkien häätö

    Espanjan hallitus haluaisi lakkauttaa monumenttia hallitsevan benediktiivimunkkien säätiön, joka tarkoittaisi munkkien häätämistä alueen luostaristaan. Munkit ja Espanjan oikeistopuolueet vastustavat tätä tiukasti, ja asia on juridisessa umpikujassa.


    Ristin kohtalo

    Vuoren päällä olevaa ristiä pidetään fasismin symbolina ja siten äärivasemmistolainen podemos-puolue on vaatinut sen räjäyttämistä tai purkamista. Sosialistipuolue ( PSOE) ja pääministeri Pedro Sánchez tekivät päätöksen jättää risti rauhaan osana arkkitehtuurihistoriaa.

    PSOE päätti, että ristin merkitys selitetään opasteissa uudelleen. Toistaiseksi risti on saanut jäädä, mutta sen juurella käydään koko ajan vääntöä miten Espanjan synkin monumentti pitäisi kohdata.


    Hospederia Santa Cruz -rakennuksessa oleva munkkien ylläpitämä ravintola. Tammiset puuverhoilut ja pronssiset valaisimet.
    Pyhää ruokaa ja syntistä historiaa. Kuolleiden laakson ravintolassa tilaat ensin menun, ja kaupan päälle saat historian synkimmät varjot aivan ruokapöydän viereen.




    Majoitus ja ravintola vuoren varjossa

    Monumentin jylhän risti- ja kirkkoalueen takana piilee yllätys, siellä voi yöpyä ja ruokailla. Hospedería Santa Cruz on benediktiinimunkkien ylläpitämä virallinen vierastalo ja hotelli, jossa majoitusta on noiun 200 henkilölle.

    Munkkeja munkkien ravintolassa

    Munkkien vanha ruokasali (refectorio) on alueen suosittu kahvila-ravintola, joka tarjoaa perinteistä espanjalaista kotiruokaa. Tässä ravintolan suuressa salissa on upeat tammipaneelit ja pronssilamput.

    Haluatko majoitusta hiljaisuuden keskellä?

    Tässä majatalossa on noin 140 hyvin pelkistettyä ja edullista huonetta. Nykyään siellä yöpyy tavallisten matkailijoiden lisäksi opiskelijoita lukuretriiteillä sekä rauhaa etsiviä pyhiinvaeltajia.


    Munkkien säätiön kappelin kattokupoli. on perinteisiä holveja ja valkoinen.
    Korkeampaa johdatusta ruokalistan välissä. Menuun kuuluu tänään alttari ja kattoholvit. Ravintolarakennuksen kätketyssä kappelissa rukoillaan kaikessa hiljaisuudessa, kun seinän takana kilisevät jo kahvikupit ja lautaset.


    Tie omaan, salaiseen kappeliin

    Ravintola- ja majoitusrakennuksen sisällä on oma pieni kappeli (Capilla de la Hospedería). Se rakennettiin aikoinaan sitä varten, että majatalon asukkaat voivat hilentyä ja rukoilla omassa rauhassaan tarvitsematta kävellä vuoren sisään louhittuun jättimäiseen pääbasilikaan.




    Francon fanit ja vastustajat lippuineen basilikan portilla tuhatpäin 24.10.2019.
    Kotka ja risti rivissä graniitin varjossa. Portilla 24.10.2019 huudetaan tyhjyyttä historian pölyisimmät liput käsissä, kun menneisyyden haamut yrittävät estää sen odotetuimman matkalipun helvettiin.



    Varoittava esimerkki tuleville sukupolville

    Ennen Francon haudan siirtoa (2019) paikan opasteissa ei ollut sanallakaan mainintaa poliittisista vangejsta tai diktatuurin uhreista.

    Nyt museohankkeen myötä kaikki tekstit kirjoitetaan uusiksi, jotta paikka toimisi varoittavana esimerkkinä tuleville sukupolville – eikä missään nimessä diktatuurin ihannointipaikkana.


    Valle de los Caidos on jylhä, vuoren sisään piilotettu uskomaton arkkitehtuuri- ja insinööritaidon näyte. Se on myös valtava moraalinen- ja poliittinen umpisolmu, jota Espanjan valtio yrittää edelleen selvittää.



    Kiva, kun luit!

    Millainen oli matkasi synkkään, mutta kiehtovaan menneisyyteen?

    Maria de Silva